Vähemmän arvostelua, enemmän suvaitsevuutta

Toisten arvostelua tulee tehtyä aivan huomaamatta. Itsekin syyllistyn toisinaan moiseen, vaikka kuinka ajattelen etten sitä tee. Vaikka näin vanhempana osaa jo arvostaa erilaisuutta, tulee silti toisinaan ääneen ihmeteltyä jonkun asuvalintaa, hiusmallia tai käyttäytymistä. Kuitenkin jokaisella on oikeus olla aivan oma itsensä, omine värimieltymyksineen, kampauksineen, puhetyyleineen ja olemuksineen. Niin kauan, kun omana itsenä olo ei vahingoita itseään tai ketään muutakaan, pitäisi sen olla kaikille sallittua. Olisi hienoa, jos aina muistaisi pysähtyä hetkeksi ajattelemaan, onko loppujen lopuksi väliä laulaako joku nuotin vierestä, pukeutuuko silmiinpistävän räikeästi tai tekeekö hän työtä joka näyttää silmissäsi ihan turhanpäiväiseltä. Pääasia on, että ihminen itse nauttii olostaan,  tekemisistään ja saa olla oma itsensä.

Aina käytös tai ulkoinen olemus ei ole omavalintaista, sekin kannattaa muistaa. Itse aloin pohtia muiden mahdollista arvostelua sairastumiseni myötä. Suoraan en ole saanut palautetta keltään, joten en tiedä onko pohdinnoissa totuuden häivääkään 😉 Näytän jo ulkoisesti kutakuinkin entiseltäni eli useimpien mielestä varmaankin terveeltä ja hyvinvoivalta. En kuitenkaan saa nostaa tai kantaa mitään painavaa, joten kaupassa käydessämme tyttärellä on monta painavaa kassia ja itse en kanna yhtään mitään. Jonkun mielessä saattaa käydä miten ajattelematon tai myötätunnoton olen, kun toisella on valtavan raskaat ostokset yksin kannettavanaan. Tasapainovaikeuksien takia saatan välillä ottaa sivuaskeleen tai pari ja sekin voi hämmentää jotakuta. Lisäksi hälinässä minulla on kuulovaikeuksia ja voin vaikuttaa poissaolevalta, kun en kuule puhetta.

Lähipiiri, ystävät ja asiakkaani tietävät tilanteeni, joten heitä toimintatapani tuskin hämmästyttää. Tai voihan tietenkin jokin muu toiminnassani hämmästyttää ja kummastuttaa, joka ei välttämättä liity sairauteeni 😉 Kaikki eivät halua tiedottaa vaikeuksistaan, ongelmistaan tai sairauksistaan muille, edes lähipiirille. Sekin oikeus jokaisella on, joskin jakamalla hankaluudet, surut ja ongelmat, ne saa lieventymään. Ihminen saattaa käyttäytyä sopimattomasti, olla tyly, unohdella sovittuja tapaamisia tai jättää tekemättä pyytämiäsi asioita. Hän saattaa kulkea vanhoissa kulahtaneissa vaatteissa, syödä epäterveellisesti ja hänen pihansa on pullollaan rojua. Helposti tulisi päiviteltyä hänen tekemisiään ja olemustaan. Mitäpä, jos hän ei tee niitä tahallaan. Taustalla voi olla oma tai lähimmäisen sairaus, rahapula, työttömyyttä, parisuhdevaikeuksia…

Kuulin joskus, että lautasen voi tiskata ainakin 27 eri tavalla. Mikään niistä ei ole väärä tai enemmän oikea. Ne ovat vain erilaisia. Minun tapani toimia voi poiketa sinun tavastasi, mutta kumpikin niistä voi olla aivan oikea ja juuri tilanteeseen sopiva. Kullakin on yksilöllinen tapa nähdä itsensä, ympäristönsä ja muut ihmiset. Kaikki ovat uniikkeja persoonallisuuksia omine toimintatapoineen ja historioineen. Sovitaanko, että pyritään vähentämään muiden arvostelua. Annetaan kaikkien kukkien kukkia 🙂

 

Kesäkurpitsapiiras

Todella mehukas ja maistuva piiras 🙂

Taikina:

100g     maidotonta margariinia

150g     kaura fraichea tai vastaavaa

1,5dl     kauraleseitä

1,5dl     kaurahiutaleita

1,5dl     maissijauhoja

1,5tl     leivinjauhetta

1tl        suolaa

 

Täyte:

500g     kesäkurpitsaa

1             iso sipuli

100g      vuohen juustoa, salaattijuustoa tms.

1tl          suolaa

 

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola. Laita joukkoon kaura fraiche ja margariini ja tee tasainen taikina. Laita jääkaappiin siksi aikaa, kun teet täytteen.

Raasta kesäkurpitsa ja hienonna sipuli. Pilko juusto. Laita kaikki kulhoon ja mausta suolalla.

Ota reilu puolet taikinasta ja painele se piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle täyte. Kauli loput taikinasta maissijauhoja apuna käyttäen ja laita piirakan päälle. Painele haarukalla reikiä piirakan pintaan.

Paista 200 asteessa noin 30min tai kunnes piirakka on mukavan ruskea.

Makoisia hetkiä!

Olympiavoittajan neuvot sopivat myös tavalliselle tallaajalle

Minulla oli ilo kuulla viikonloppuna olympiavoittaja Sami Jauhojärven luentoa menestyksestä sekä hänen käyttökokemuksiaan NeoLifen ravintolisistä. Vaikka punaisena lankana oli menestys ja miten se saavutetaaan, sopivat neuvot mielestäni ihan tavallisellekin  ihmiselle, jolla ei ole tähtäimessä suurenluokan saavutukset.

Sami puhui siitä miten kannattaa miettiä mitä on tekemässä ja miksi. Toiminnan analysointi on myös tärkeää, jotta välttyy myöhemmin mahdollisilta virheiltä. Tämä pätee kaikkeen tekemiseemme. Liian monesti menemme autopilotilla, jolloin tekeminen on kaavamista ja teemme toiminnot ikäänkuin sumussa. Jälkeenpäin saatamme miettiä teimmekö koko juttua tai mitenköhän se edes meni. Pitäisi siis keskittyä tosissaan mitä on tekemässä, miksi ja miten toiminta sujui. Tämä vähentää erilaisia vahinkoja ja myöhemmin pystyy välttämään samojen virheiden tekemisen. Samoin tilanteesta nauttiminen on mahdollista vasta, kun todella keskityt kyseiseen hetkeen ja toimintaan.

Uuden oppiminen ja erilaisten asioiden kokeileminen tuli luennolla myös esiin. Erityisen tärkeää tämä on tietysti matkalla menestykseen, mutta varmasti tuo myös ihan kullekin lisää sisältöä elämään, kun uskaltaa kokeilla uusia asioita. Aina ei mene niin kuin Strömsössä, mutta Sami korosti ettei ole pettymyksiä joista ei pääsisi yli ja tarvittaessa voi palata vanhaan, jos uusi juttu ei toimikaan. Omalla ajattelulla on suuri vaikutus onnistumisen todennäköisyyteen. Jos ajatuksena on : ”Minä teen sen!”, onnistumisen mahdollisuus on jopa 100%.  Jos mietit: ”Minä en osaa”, saattaa saman toiminnon onnistuminen hiipua 10% tienoille. Jos ajattelet asiasta: ”Minä en halua”, onnistumisen mahdollisuudet alkavat olla nollassa.

Sami kävi läpi myös menestymisen tiellä olevia esteitä ja riskejä. Ja taas samoja menestyksen kompastuskiviä voi soveltaa arkipäiväänkin. Tällaisia elämääsi epäjärjestystä aiheuttavia tekijöitä ovat mm. negatiivisen ihmiset, etukäteisoletukset asioista, motivaation puute, kyvyttömyys sanoa ei.

NeoLifen ravintolisät Samilla on ollut käytössään jo 90-luvulla ja säännöllisesti 2008 lähtien. Hän haluaa varmistaa, että keho saa kaikki tarvittavat ravintoaineet ja on kokenut NeoLifen tuotteet toimiviksi. Seuraavassa Sami käyttämiä tuotteita ja lyhyesti syy, miksi hän niitä käyttää.

 

NeoLifeShake proteiinijuoma ennen treeniä tai kisaa sekä niiden jälkeen palutumiseen. Sisältää proteiinin lisäksi tarvittavat hiilihydraatit, rasvat, vitamiinit ja kivennäisaineet. Samin mukaan NeoLifeShake on parempi kuin muut vastaavat tuotteet, koska se ei vie nälkää totaalisti pois ja urheilija jaksaa tankata myös normaalisti ruokaa. Toisinaan Sami yhdisti palautumiseen 1 x NeoLifeShake + 1 x Nutrishake saadakseen riittävästi proteiinia.

Carotenoid complex  vastustuskyvyn yläpitämiseen. Annokset ovat isompia treenikauden jälkeen, kun keho on ollut kovilla ja sinnitellyt. Kun höllää vauhtia, höllää myös vastustuskyky toimintaansa. Samoin käy monelle, kun stressaavan työrupeaman jälkeen jää lomalle.

Wheat germ oil with vitamin E ja Omega 3 Salmon oil plus auttavat mm. hapen kuljetuksessa ja siksi ovat urheilijoille tärkeitä. Wheat germ oil on myös hyvä vastustuskyvyn kohentaja ja sitä Sami lisää kovan treenikauden jälkeen sekä heti, jos olo tuntuu flunssaiselta.

Acidophilus plus auttaa osaltaan vastustuskyvyssä. Erityisesti se on matkoilla Samilla aina mukana.

KalMag plusD lihasten hyvinvointiin ja palautumiseen.

Lisäksi Sami syö mm. Garlic allium complexia, Tre-en-eniä ja Formula IV.

Sami painotti, että NeoLifen tuotteet ovat turvallisia käyttää eikä tarvitse pelätä ongelmia doping-testeissä. Jos kerran NeoLifen ravintolisät kelpaavat huippuunsa viritetylle ravinnostaan äärimmäisen tarkalle olympiatason urheilijalle, niiden täytyy olla todella laadukkaita ja toimivia.

Tässä vielä Samin itsensä kertomana suosikkituotteet

Kysy ihmeessä, jos haluat lisätietoa jostakin tuotteesta 🙂

Ensimmäistä kertaa elämässä

Monesti aikuisiällä tulee ajateltua ettei elämä tuo juuri mitään uutta eteensä; kaikki on jo nähty ja koettu. Itsellä kesä on tuonut nyt hirmuisen määrän uusia kokemuksia: Ensimmäistä kertaa elämässäni järjestin ylioppilasjuhlat, tein voileipäkakun, olin magneettikuvauksessa, isossa leikkauksessa, teho-osastolla, asiakkaana invataksissa, toimitaterapiassa ja sosiaalityöntekijällä. Ensimmäistä kertaa elämässäni osa päästäni ajeltiin kaljuksi ja siihen laitettiin 23 niittiä, käytössäni on ollut rollaattori sekä suihkutuoli, vatsaani pistettiin insuliinia, olen ajokiellossa… Tiedän, että tulossakin on vielä uusia ensimmäisiä kertoja, kuten kaasona olo 🙂 Tänä kesänä on ollut myös suurempia ihmismääriä koskettavia uusia kokemuksia, kuten erittäin pitkään jatkunut helle tai Raision ja Naantalin vesikriisi.

 

Kaikki uudet kokemukset eivät aina ole kivoja, mutta jokaisella alamäellä on myös ylämäkensä. Hienoja ja mukavia uusia kokemuksia osaa todenteolla arvostaa, jos joukossa on ollut myös niitä ei niin mukavia. Jokaisesta tapahtumasta jää elämänpolkuun jälki, pienempi tai isompi. Joskus tuo jälki on niin vahva, että se saa elämän suunnan muuttumaan tai ensimmäistä kertaa elämässä tehdystä asiasta tuleekin harrastus tai rutiini.

Uusien juttujen kokeileminen ei välttämättä vaadi suuria summia rahaa. Ensimmäistä kertaa elämässäsi voisit nukkua teltassa, mennä meditaatiokurssille, maistaa pitaijaa, käydä taidenäyttelyssä, sinfoniakonsertissa, avannossa tai Härmälän rotkolla.

Nyt kun kesääni mahtui melkoisen paljon ei niin mukavia ensimmäisiä kertoja, niin olen miettinyt listaa mitä mukavia uusia juttuja haluaisin kokeilla tai tehdä, mihin haluaisin matkustaa. Listan tekeminen onkin ollut yllättävän vaikeaa, mutta yhden isomman jutun tiedän. Vaikka olenkin vieraillut jo alpeilla, haluaisin sinne uudestaan ja tällä kertaa matkailuautolla, jolloin voisi jäädä yöksi johonkin satumaisen hienoon paikkaan, kun sellainen tulee vastaan.

Miltä sinun listasi näyttää?