Kauratyynyn ohje

Ilmat viilenevät ja on ihana lämmitellä kauratyyny harteilla tai laittaa se kotvasen ennen nukkumaan menoa lämmittämään sänkyä. Kauratyynyjä käytetään myös erilaisiin lihas-ja nivelkipuihin ympäri kehoa. Tyynyä voidaan käyttää sekä kylmänä että lämpimänä. Kauratyynyt sisältävät kokonaisia kauranjyviä, jotka sitovat tasaisesti lämpöä.

Kauratyynyä voi pitää pakkasessa tai sen voi lämmittää mikrossa tai uunissa. Mikrossa lämmitys vie noin 2 minuuttia, 100 asteisessa uunissa noin 5-10 minuuttia. Kokeilemalla löydät parhaiten sopivan lämpötuloksen.

Lämpimällä tyynyllä on samoja vaikutuksia kuin millä tahansa lämpöhoidolla. Se lisää verenkiertoa sekä aineenvaihduntaa kudoksissa. Täten se lievittää kipua ja lihasjännitystä ja laittaa kuona-aineet liikkeelle. Lämmin tyyny sopii erityisesti lihas- ja nivelkipuihin, jotka eivät johdu tulehduksesta.  Lämpö on avuksi myös kuukautiskivuissa joko laitettuna vatsalle tai alaselkään.

Kylmää tyynyä on hyvä käyttää, jos sinulla on lihasrevähdys, -repeämä tai jokin tulehdustila.

Muistathan pitää silmällä tyynyä, kun lämmität sitä, jottei se kuumene liikaa. Jos tyyny haisee palaneelle, upota se kylmään veteen. Kun kaurajyvät alkavat rapista kuivuuttaan, on tyyny syytä vaihtaa uuteen.

 

KAURATYYNYN OHJE:

Noin 35cm x 60cm pala puuvillakangasta(pala voi olla muunkin kokoinen, jos sinulla sattuu olemaan sopiva tilkku tyynyä varten 🙂 )

Noin 1,5 kg kauraa (monet marketit myyvät kauraa lintujen ruokintaan)

 

 

Jos kangas on käyttämätön, kannattaa se pestä ensin. Leikkaa kankaasta sopiva pala (noin 35cm x 60cm).

 

 

 

 

 

Taita kangas kaksinkerroin oikeat  puolet vastakkain ja ompele toista päätyä lukuunottamatta saumat kiinni.

 

 

 

 

 

Käännä pussukka oikein päin ja täytä vajaaseen puoleen väliin kauralla.

 

 

 

 

 

 

 

Taita avonaisen pään reunat sisäänpäin ja ompele pussukka kiinni.

 

 

 

 

 

 

Näin sinulla on valmis kauratyyny. Rentouttavia ja lämpöisiä hetkiä <3

Pirtsakka puolukka

Puolukka on kanervakasvien heimoon kuuluva varpu. Sitä voi käyttää sellaisenaan erityisesti kaali-, riista ja sieniruokien lisukkeena tai sitä voi lisätä smoothien, jogurtin tai leipätaikinan joukkoon.

Puolukka on melko hapan marja ja monet lisäävät siihen suuret määrät sokeria. Tätä ei kuitenkaan kannata tehdä sillä sokeri aiheuttaa tulehduksellisia reaktioita kehossa ja pilaa näin puolukan terveysvaikutukset tulehdustekijöiden ja bakteerien torjujana. Puolukat estävät mm. E.coli bakteerien lisääntymisen ja kiinnittymisen ja näin osaltaan auttavat hillitsemään E.colin aiheuttamia virtsatietulehduksia. Sokeroimaton puolukka ehkäisee myös bakteerien kiinnittymisen suun limakalvolle ja auttaa torjumaan ientulehduksia. Lapsilla sitä käytetään usein suusammaksen hillitsemiseen. Puolukka säilyy  hyvin pakastettuna ilman sokeriakin, joten on vain ”makuopettelua” syödä puolukkaa ilman sokeria.

Puolukassa on runsaasti mangaania, erilaisia polyfenoleja ja resveratrolia. Näiden ravintoaineiden on todettu vähentävän sydän- ja verisuonisairauksia, estävän syöpäsolujen kasvua ja ne suojaavat myös diabetekselta. Puolukasta saa myös hyvin kuitua. Kuidut auttavat mm. kolesterolia poistumaan kehosta.

Puolukat kannattaa syödä tai  säilöä heti poimimisen jälkeen, jotta ravintoainepitoisuus olisi mahdollisimman hyvä. Kuumennuksessa menetetään myös paljon tärkeitä ravintoaineita, joten puolukat, kuten muutkin marjat kannattaa syödä kuumentamattomina.

 

dsc08555

 

 

Metsä tarjoaa nyt ilmaiseksi näitä punaisia supermarjoja. Käy hakemassa omasi 🙂

Kaipaatko elämyksiä?

Elämys-sana saattaa kuulostaa jotenkin mahtipontiselta ja sellaiselta, joka toteutuakseen vaatii vähintäänkin laskuvarjohypyn, Suomen halki kävelyn, Kiinan muurilla käynnin tai muun extreme-jutun. Elämys määritellään henkilökohtaiseksi merkittäväksi tapahtumaksi, joka jollain lailla sykähdyttää astetta enemmän kuin muut jutut. Se saattaa vaikuttaa jopa ajattelu- ja toimintatapoihisi. Silti sen ei mielestäni tarvitse välttämättä olla isojen riskien ottamista, omien rajojen rikkomista tai kovaa fyysistä ponnistusta vaativaa.

Elämyksiä arkeen

Millaiset asiat ovat sinulle merkityksellisiä? Mistä innostut ja inspiroidut? Mikä luo sinulle ”wau”-efektin? Kysymyksiin vastatessa huomaat, ettei kaikki vastaukset varmaankaan ole mitään yltiömäisiä riskinottoa tai matkustelua vaativia. Esimerkiksi merkityksellistä voisi olla perheen kanssa yhdessä olo. Jotta siitä saa hieman elämyksellisempää, voi yhdessä oloon keksiä jonkun lisätwistin, kuten piknikiltapalan olohuoneen lattialla tai syyshämärällä otsalanppujen kera pikkuinen metsäkävely. Jos olet innostunut ruuanlaitosta, voit ystävien kanssa järkätä jonkinmoisen kokkisodan, jossa joku ulkopuolinen ostaa raaka-aineet ja teidän pitää näistä yllärituotteista valmistaa ateria.

Itselle arkisia elämyksiä ovat esimerkiksi auringonnousun katseleminen, metsäretkellä kahvihetki, uuden mielekkään asian oppiminen, syvällinen keskustelu jonkun kanssa, taidenäyttely, perhosten kuvaaminen…Jollekin toiselle ne saattavat olla isompiakin elämyksiä, jos ei vaikka koskaan ole käynyt taidenäyttelyssä. Kesällä sain pohjoisessa ihastella vapaana käyskenteleviä poroja; ne tuskin lapissa asuville ovat elämyksiä lainkaan. Elämys on siis kovin henkilökohtainen asia ja riippuu monesta tekijästä.

 

Jos pitäisi laittaa elämyksiä järjestykseen, se olisi vaikeaa. Vaikka Pyhätunturille kiipeäminen ja sieltä maisemien katsominen oli hieno elämys, niin yhtälailla olen haltioissani lähipellon usvaisen auringonnousun näkemisestä.

Elämys ei ole siis kiinni pelkästään ulkoisista olosuhteista (toki niillä voi sitä hieman avittaa). Elämys on ennen kaikkea sisäinen kokemus, johon liittyy aistien havainnointia, sykähdyttävä tunne, innostus sekä mahdollisesti uuden ja uniikin tapahtuman kokeminen.

Aina ei tarvitse mennä kauaksi tai nähdä suurta vaivaa kokeakseen jotain hienoa <3