Väitetään, että ”vanha koira ei opi uusia temppuja”, mutta ihminen ainakin kykenee oppimaan koko elämänsä ajan. Uuden oppiminen on tärkeää aivoille, koska veren virtaus aivokuorella kiihtyy uutta harjoiteltaessa. Taidon automatisoituessa tällaistä virtauksen nopeutumista ei enää tule. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kielten opiskelussa aivojen sähköisessä aktiivisuudessa tapahtuu muutoksia jo oppimisen alkutaipaleella. Ei siis tarvitse yrittää hallita kieltä sujuvasti. Monilla on kielten opiskelussa tavoite: ”Sana päivässä” ja se siis riittää hyvin aktivoimaan aivoja.

Kaikki liikkuminen ja erityisesti uudet liikkeet ovat hyödyllisiä aivoille. Aivot saavat lisää verta ja happea ja hermoyhteyksiä muodostuu lisää. Tämä edistää mm. tarkkaavaisuutta, muistia ja tiedon koordinointia. Uudet liikkeet voivat olla vaikka arjen pieniä toimintoja, jotka opettelet tekemään toisin, esimerkiksi hampaiden peseminen tai porkkanan raastaminen ei-dominantilla kädellä. Tai voit opetella sinulle uusia asioita, kuten erilaisten työkalujen käyttöä, virkkausta, kutomista, jonkin soittimen soittamista, tanssiaskeleita, piirtämistä….

dsc08432-2

Jotta aivojen jumppaamisesta saa täyden hyödyn irti, on aivoilla oltava tarpeeksi myös ravintoa. Erityisen tärkeää aivoille ovat hyvät rasvat, kuten omega-3 sekä E-vitamiini. Aminohappo Asetyyli-L-karnitiini (karnitiinin yksi muoto) suojaa aivoja ja parantaa kognitiivisia toimintoja. Tämän aminohapon tasot alkavat laskea 40 ikävuoden jälkeen. Asetyyli-L-karnitiinia on mm. lihassa, pähkinöissä, siemenissä ja palkokasveissa. Alfalipoiinihappo on vahva antioksidantti ja siksi hyvä suoja myös aivoille. Sitä on mm. pinaatissa ja parsakaalissa.  B-vitamiini on myös oleellisen tärkeä, koska se on välttämätön aivojen hermosolujen normaalille toiminnalle. B-vitamiinia saat mm. lihasta, kananmunasta, täysjyvätuotteista, pähkinöistä ja tummista kasviksista.  Parhaimman tuloksen saat käyttämällä terveellisen ruokavalion tukena luonnollisia ravintolisiä.

dsc_0503-300x199