About Sini

This author has not yet filled in any details.
So far Sini has created 204 blog entries.

Kuulumisia ennen leikkausta

Olen saanut useampia viestejä, joissa on kyselty vointiani ja kuulumisiani. Kiitos välittämisestä, kannustavista sanoista ja virtuaalihaleista <3

Voin olosuhteisiin nähden hyvin. Olen pystynyt pitämään positiivista fiilistä yllä. Tällä hetkellä nautin kaikista normaaleista toimista joita pystyn vielä tekemään kuten pyöräily, autolla ajo, luonnossa liikkuminen ja omatoiminen suihkussa käynti. Harmillisesti tässä kahdessa vuodessa on jo hiukan päässyt unohtumaan kuinka hohdokasta on esimerkisi autolla ajo ja itsenäinen liikkuminen paikasta toiseen. Nostan hattua niille, jotka osaavat arvostaa jokaikistä toimintaansa päivän mittaan.

Toki tuleva leikkaus käy mielessä aika ajoin, mutta se ei  hallitse koko ajan ajatusmaailmaa. Lääkärin ja hoitajan kanssa pääsin keskustelemaan asioista jotka mietityttivät. Liki kaikki muut murheen aiheet ovat sellaisia joihin en pysty nyt vaikuttamaan, eikä kukaan muukaan, joten ne kannattaa ”tiputella” pois päästä ja keskittyä johonkin muuhun mukavampaan. Ajatusten kiertäessä leikkausasioiden ympärillä koitan hokea päässäni: Onko tästä etukäteisspekuloinnista jotain apua? Hyödyttääkö pohtia miten kuntoutun ja millä vauhdilla?

Toisinaan on tietysti päiviä, jolloin väsyttää eikä mikään huvittaisi, mutta sellaisia päiviähän voi olla muutenkin, vaikka ei aivokasvainleikkaukseen olisi menossa. Silloin teen jotain mukavaa ja mieltäpiristävää, kuten valokuvaan, teen hyvää ruokaa, käyn metsäkävelyllä…ehdoton suosikkini on napit korviin (tai mun tapauksessa nappi korvaan 😉 ) ja reipasta, iloista musiikkia tuutin täydeltä.

Olen saanut myös kommentteja: ”Miten sun pää kestää?”, ”En mä vaan pystyis olemaan noin positiivinen”, ”Sulla on helppoa, kun olet aina noin positiivinen”. Ensinnäkin älkää aliarvioiko itseänne! Jos joku muu pystyy johonkin, niin tekin pystytte. Joku toinen saattaa onnistua nopeammin ja helpommin, mutta olkaa kärsivällisiä itsenne suhteen. Luottakaa itseenne, katsokaa sitä polkua ja päämäärää, jota itse olette kulkemassa, älkääkä turhaan verratko sitä kanssamatkustajien polkujen sujuvuuteen. Olkaa itsellenne armollisia, jos välillä matka takkuaa. Se takkuaa toisinaan taatusti muillakin. Enkä mäkään syntymästäni asti ole ollut positiivinen, ehkä aika kaukana siitä 😉 Viimeisten 5-6 vuoden aikana olen aktiivisesti treenannut kiitollista, positiivista ja hyväksyvämpää asennetta päivittäin. Nyt harjoittelun hyöty todella konkretisoituu; voisin muuten uida tällä hetkellä aika syvissä vesissä. Koskaa ei ole liian myöhäistä aloittaa ajatusmaailmaa, jossa lasi on ennemmin puoliksi täynnä kuin tyhjä <3

Seuraava postaus taitaa tulla vasta leikkauksen jälkeen . Ihanaa syyskuuta kaikille!

Mitä eroa on henkisyydellä ja hengellisyydellä?

Nämä kaksi käsitettä, henkisyys ja hengellisyys tuntuvat menevän välillä ihmisillä sekaisin. Toisten korvissa ne molemmat kuulostavat uskonnollisilta termeiltä, mutta henkisyys on laajempi käsite kuin yksittäinen uskonto ja siihen ei uskonto välttämättä liity mitenkään. Jokainen on jollain tapaa henkinen, mutta sen tasoissa voi olla suuriakin eroja. Henkisyyttä voi myös kehittää mikä onkin hienoa.

Henkisyyteen liittyy mm. suhde itseensä ja toisiin, yhteys luontoon ja maailmankaikkeuteen, mielen tasapaino, läsnäolo, onnellisuus… Suhde itseen ja muihin alkaa kehittyä, kun huomaa ettei onnellisuus ja rauha ole riippuvainen tavaroista tai muista ihmisistä, vaan ne ovat sisäänrakennettuina meissä. Omat tunteet, ajatukset ja teot ovatkin kontrolloitavissa ja oletkin itse elämäsi herra etkä ulkopuolelta tulevien ärsykkeiden vietävissä. Mielen tasapaino puolestaan voisi koostua seuraavista osatekijöistä, joita voit myös harjaannuttaa:

Hengellisyys liittyy mielestäni enemmän uskonnollisuuteen ja siinä ollaan kiinnostuneita elämän perimmäisistä arvoista, elämän tarkoituksesta ja oman olemassaolon merkityksestä. Usein siihen liittyy ajatus yhdestä tai useammasta jumalasta ja se saattaa sisältää erilaisia pyhiä kirjoja, rituaaleja ja rukouksia. Hengellisyys voi olla osa henkisyyttä ja se voi auttaa kehittämään omia henkisiä kykyjä, mutta uskonnollisuus tai hengellisyys ei ole siis kuitenkaan mikään vaatimus henkisyytesi kehittämisen polulla.

Itse koitan edetä henkisellä polullani olemalla kiitollinen, keskittymällä hetkeen, olemalla mahdollisimman tyytyväinen ja onnellinen olotilaani, tekemällä mielekkäitä asioita, nauttimalla luonnosta, ajattelemalla positiivisesti, koitan olla reagoimatta muiden sanoihin ja tekoihin, yritän olla liiemmälti ”hötkyilemättä”, hiljennyn energiahoidon kera, pyrin olemaan ystävällinen ja arvostava muita ja itseäni kohtaan. Tavoitteena on  siis olla mahdollisimman aidosti sitä mitä sydämessäni olen ilman ”häiriötekijöitä” ja ulkoisia ärsykkeitä.

❤

 

Mitä muut ajattelevat?

Olen useamman ihmisen kanssa jutellut kyseisestä aiheesta lähiviikkoina. Valitettavasti monen elämä on keskittynyt niin kovin siihen mitä muuta ajattelevat ulkonäöstä, olemuksesta, tekemisistä, tekemättä jättämisistä…., että oma persoona on saattanut hukkua kokonaan tai henkilö ei tee ollenkaan asioita, jotka häntä itseään miellyttäisivät.

Myönnän itsekin aiemmin eläneeni ”muiden elämää” tai elämää, joka täyttää muiden silmissä mahdollisimman hyvin ”hyväksytyt normit”. Usein varmistelin muilta mitä mieltä he mistäkin asiasta olivat ja toimin sen mukaan. Tämä johti siihen, ettei itselläni ollut esimerkiksi lempiväriä tai en tiennyt millaisiin vaatteisiin haluaisin pukeutua. Tai jos joku tuntuikin omalta ja mielekkäältä, hylkäsin sen heti, jos joku mainitsi jotain negatiivista asiasta, kuten: ”ei toi väri oikeen sovi sulle” tai ”kannattaisko vielä miettiä…”

Yksi kompastuskivistä on siis myös yleisesti hyväksyttyjen normien noudattaminen tai käsitys siitä millainen ”pitäisi olla”. Tietysti pitää vielä perfektionistin tyyliin pitää rimaa äärimmäisen korkealla. Määrätyn ikäisen pitää pukeutua määrätynlaisesti ja mielellään merkkivaatteisiin. Kotona kaikkien esineiden ja asioiden tulee olla tarkoin harkittuja, värit toisiinsa sopivia, kukin täsmällisesti oikealla paikallaan ja koti koko ajan putipuhdas. Jos vieraita tulee, tarjottavien tulee olla alusta asti itse tehtyjä, mielellään vielä monimutkaisilla resepteillä. Kesälomalla pitää touhuta mahdollisimman paljon, jotta muut eivät pidä laiskana.

Kotimme ei koskaan ole ollut sisustuslehtien sivuilta eikä mulla ole ollut merkkivaatteita, mutta muuten olen kyllä elänyt juurikin tuollaisella kaavalla. Hirveää näin jälkikäteen ajateltuna. Kyse ei enää ollut siitä halusinko esimerkiksi leipoa vieraille useaa eri tarjottavaa, vaan mun olevinaan ”piti” leipoa. Ja kukakohan oikeasti pakotti? Ei kukaan, paitsi omat ajatukset siitä mitä muut mahtavat ajattelella, jos olenkin ostanut tarjottavat kaupasta.

Suurimman syrjähypyn pois ”mitä muut ajattelelvat” -alueelta otin, kun ryhdyin energiahoitajaksi. Silloinkin sain epäileviä kommentteja: ”Kannattaisiko harkita vielä?” tai ”opiskele nyt joku toinen ”oikea” ammatti siihen kylkeen”. Onneksi tunne siitä, että tämä on mun juttuni oli niin vahva, etten kuunnellut muita. Nyt pikkuhiljaa alkaa olla enemmän sinut itsensä kanssa; mistä pidän ja en, mikä on mun näköistä ja oloista…Vieläkin kyllä välillä tulee ajatuksia kuten: ”Mitä naapuritkin mahtavat ajatella, kun rikkaruohot on kitkemättä?” tai ”Voinko mennä ulos syömään, kun olen aivokasvaimen vuoksi sairauslomalla vai paheksuuko joku sitä?”

P.S. Yksi iso asia, joka vie teitä pois omalta polulta on tietenkin vielä toisten miellyttäminen. Luulen, että se kokonaisuus saa ihan oman postauksensa.

Toivon sydämestäni, että kuuntelet omaa sisintäsi, olet rohkeasti oman näköisesi ja teet sinulle tärkeitä asioita  <3

 

 

Miksi kuulolaitetta pitäisi hävetä?

Jostain syystä kuulolaitteita kohtaan on edelleen melkoisia ennakkoluuloja. Ja mielestäni paljon juuri niillä joiden laitetta pitäisi käyttää tai jo käyttävät. Mitä ihmettä!?! On surullista kuulla ihmisten kertomuksia että huonokuuloudesta huolimatta ei haeta laitetta, koska sitä ei kehtaa pitää kuitenkaan. Tai laite on lääkärin suosituksesta hankittu, mutta se lojuu laatikossa. Mielummin vältellään tilanteita, joissa kuuleminen on hankalaa, ei osallistuta keskusteluun, kun ei kuulla mitä toinen sanoo tai raastetaan lähimmäisten hermoja kyselemällä joko ajan: ”Mitä?”. On myös niitä joilla kuulolaite jo on, mutta pitää erityisesti huoehtia, että hiukset varmasti peittävät laitteen, ettei kukaan sitä näe. Eräs ystäväni sanoi osuvasti, että kuulolaitehan on ihan samankaltainen apuväline kuin silmälasit. Miksi se on vaan joillekin isompi mörkö kuin ne silmälasit?

Mulla on nyt pari kuukautta ollut kuulolaitteet molemmissa korvissa (tai toinen on itseasiassa ”mikrofoni”, mutta näyttää ihan normi kuulolaitteelta). Toinen korvahan kuuroutui kaksi vuotta sitten. Joku sanoi, että toispuolikuuron on niiiiin hankala saada laitetta ja pitää olla äärettömän hyvät perusteet ja joku toinen sanoi laitteisiin sopeutumisen olevan hankalaa. Ajattelin ensin, että pärjäähän sitä yhdellä korvalla. Eteen tuli pikkuhiljaa kuitenkin useampia tilanteita, jolloin huonokuuloudesta oli haittaa ja alkoi tuntua siltä, että osa tuntemattomista saa jo ehkä väärän kuvan mun älykkyydestä, kun en vastaa kysymyksiin tai kuulen väärin ja vastaan aivan jotain muuta kuin kysyttiin.

Laitteiden hankinta oli aika pitkä prosessi. Osasyynä oli tietenkin myös korona. Mutta hyvää kannatti odottaa 🙂 Olen todella tyytyväinen Cross -kuulolaitteisiini. Niistä on todellakin paljon apua erilaisissa tilanteissa eikä mulla ole ollut mitään sopeutumisvaikeusia laitteiden suhteen.

Tänään posti toi vielä Deafmetal kuulokorun. Ihanaa, että meille erityisille on suunniteltu omia korujakin. Olkaa ylpeitä omasta erilaisuudesta. Se tekee teistä uniikkeja, omia itsejänne <3

 

Maadoitus

Kaikki tietävät, että nykyään sähkölaitteet pitää olla maadoitettuja. Maan potentiaaliin kytkemistä eli maadoittamista käytetään sähköiskulta ja häiriöiltä suojaamisessa. Nyt en kuitenkaan puhu laitteiden maadoittamisesta, vaan Sinun maadoittamisestasi <3

Maadoitus (grounding, earthing) kuvataan toisinaan joksikin erikoislaatuiseksi vain joogien, meditoijien tai muiden ”spesialistien” jutuksi. Sen osaa kuitenkin jokainen ja sitä kannattaisi myös kunkin aika ajoin tehdä.

 

Mitä ihmisen maadoitus sitten tarkoittaa?

Clint Oberin vuonna 2010 julkaistu kirja Earthing (MaadoittuminenKaikkien aikojen tärkein terveyslöytö?) toi  maadoittumisen terveysmaailman tietoisuuteen. Clint huomasi, että meillä on tapana eristää itsemme maasta esim, oleskelemalla sisätiloissa ja käyttämällä kumipohjaisia kenkiä.  Hän itse sairastui vakavasti ja melkein kuoli. Sen jälkeen Clint antoi liki kaiken omaisuutensa pois ja matkusteli kahden vuden ajan pohtien luontoyhteyttä. Hän tuli johtopäätökseen: Elinympäristösi on oltava elektronisesti tasapainossa, jotta keho ja mieli voivat toimia niinkuin niiden on tarkoitettu. Kun et ole maadoittuneena, suojakilpesi on alhaalla ja olet alttiimpi stressitekijöille. Maadoittuminen palauttaa sinut normaaliin, hiljentää mielen ja kehon, voimistaa immuunijärjestelmää ja suojelee kehoa. ”

Jokainen voi kuvitella miten hyvin oma keho on elektronisesti tasapainossa, jos suurin osa ajastamme menee erilaisten sähkömagneettisten laitteiden ympäröimänä. Luonnosta ja maaperästä saamme ”oikeanlaisia” luonnollisia elektroneja hyvinvointimme tueksi. Helpointa maadoittaa itsensä on laittaa paljaat jalat maahan. Tutkimusten mukaan 15 minuuttia päivässä  tasaa jo hyvin kehon jännitettä luonnollisempaan suuntaan. Samalla mielikin rauhoittuu. Maadoitusta voi muutenkin kehittää kaikenlaisella luonnossa olemisella, kalliolla istuskelulla, purossa kahlaamalla, tunnustelemalla kasveja, haistelemalla niiden tuoksuja… Silloin, kun ei ole mahdollista päästä ulos, voi yrittää mielikuvaharjoitteilla juurruttaa jalat maahan ja tehdä erilaisia läsnäoloharjoituksia.

 

Mistä tietää, ettei ole kunnolla maadoittunut?

Maadoitus voi mennä pois tolaltaan huonon luontoyhteyden lisäksi esimerkiksi jonkun järkyttävämmän tapahtuman seurauksesta tai sen johdosta, että ”olet liikaa päässä” eli ajattelet, vatvot, murehdit liikaa. Heikosti maadoittunut saattaa olla stressaantunut, hajamielinen ja ikäänkuin ”pois itsestään” ja omasta voimastaan. Olo voi olla epämukava, muissa maailmoissa oleva ja epävarma. Saatat törmäillä huonekaluihin, unohdella asioita tai sinun on vaikeaa keskittyä. Huonnosti maadoittuneet lapset ovat monesti ylivilkkaita. Kun maadoitus ei ole kohdillaan, saatat olla myös enemmän alttiina fyysiselle sairastelulle.

 

Kesä on parasta aikaa maadoitukselle <3 Kengät ja sukat pois ja paljaat jalat nurtsille <3

Kaukohoitotarjous jatkuu

Toivottavasti meillä on mahdollisuus avata kotimme yhteydessä oleva hoitotila 22.6.2020. Siihen saakka jatkan kaukohoitotarjoustani. Kiitos kaikille jo tarjoukseen tarttuneille. On ollut ilo saada tutustua (vaikkakin vain viestitse) moniin uusiin tuttavuuksiin. Olen saanut myös vaihtaa mielenkiintoisia keskusteluja eri aiheista. En todellakaan olisi uskonut, että korona tuo tullessaan myös näin paljon positiivisia kokemuksia ja uusia ihmisiä elämääni.

Haluan edelleen olla omalta osaltani tukemassa hyvinvointiasi tasapainottamalla energioitasi. Monilla energiat ovat vieläkin hieman vinksallaan vallitsevan tilanteen johdosta. Ilmassa on kuitenkin vielä pelkoa, hämmennystä, epätietoisuutta, hermostuneisuutta…

Kaukoenergiahoidosta, kuten lähihoidostakin saattaa olla apua esimerkiksi jännityksen, huolen, stressin, surun, uupumuksen tai erilaisten kiputilojen lieventämiseen. Sillä voi olla positiivisia vaikutuksia mm. ylikierroksilla olevan hermoston rauhoittamiseen, uni- ja aineenvaihdunnan ongelmien korjaamiseen.

Lisää kaukohoidostani voit lukea tästä.

Kaukohoitotarjous

Kaikki kaukohoidot 21.6.2020 asti  15€/kpl (Norm. 20-25€) sisältää kirjallisen palautteen

Ota rohkeasti yhteyttä :-).

0442799097 tai hoitohuone.sinja@gmail.com

 

 

 

Kaikki ei aina mene hyvin, mutta onko asiat silti kovin huonostikaan?

Luulin, että tän päivän postaukseni olisi täynnä JEE JEE -meininkiä ja riemunkiljahduksia.  En oikeastaan ajatellut edes muuta vaihtoehtoa. Olin magneettikuvakontrollissa pari viikkoa sitten Akustikusneurinooman tiimoilta ja lääkäri soitti eilen tuloksista. (Jos et ole seurannut mun tarinaa sairastumisesta, niin voit käydä lukasemassa siitä: Pieni henkilökohtainen maanjäristys  ja painamalla Seuraava > pääset lukemaa tarinaa eteenpäin)

Toki tiedossa oli, että kasvain saattaa kasvaa takaisin ja olen tavannut henkilöitä joilta se on leikattu useammin kuin kerran. Silti yllätyin, kun lääkäri kertoi, että jossain kohdassa kuulohermoa oli havaittavissa lisääntynyttä kasvua. Voinnissani siitä ei ole ollut mitään viitteitä. Käsi on vaihtelevasti kömpelö ja kipeä kuten ennenkin. Tasapainoni on jopa kehittynyt vielä viime kesästä ja pyöräilykään ei tunnu enää niin hurjalta. Valon lisääntymisen myötä jaksaminenkin on mielestäni paremmalla tolalla. Kasvaimen pieni kasvu ei siis vielä aiheuta minkäänlaisia lisäoireita. Siksi on tietysti hienoa, että sitä magneettikuvilla seurataan.

Lääkäri kertoi, että vielä ei tarvitse ryhtyä minkäänmoisiin hoitotoimenpiteisiin, josta olen (ja varmasi perhekin on) suunnattoman kiitollinen. Edellinen leikkaus vajaan kahden vuoden takaa on vielä tuoreessa muistissa. Lääkärit pitävät yhteispalaveria toukokuussa siitä miten tiheään nyt päätäni kuvaillaan.

(Kuva on kesäkuulta 2018)

Eilinen päivä meni alavireisin fiiliksin. Millä nopeudella kasvain mahtaa jatkossa kasvaa? Kuinka pian joudutaan toimenpiteisiin? Mietin jo kumpaan vaihtoehtoon kallistuisin sädehoitoon vai leikkaukseen; kummassakin on riskinsä.

Onneksi pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen tänään fiilis oli jo parempi. Aamulla pohdin asioita uudelleen. Jos TÄLLÄ HETKELLÄ ei ole aihetta toimenpiteisiin, niin miksi edes vatvon milloin se hetki sitten mahtaa olla, koska sitä en voi mitenkään tietää. Miksi mietin toimenpidevaihtoehtoja, jos kasvain ei tuosta juuri kasvakaan eikä sitä tarvitsekaan koskaan hoitaa? En voi tietää sitäkään. Onko mulla nyt asiat oikeasti jotenkin huonommin kuin vuorokautta aiemmin jolloin en tiennyt kasvaimen kasvusta? Ei oikeastaan.

Summa summarum. Erilaiset asiat suistavat meidän välillä pois raiteiltaan. Toisinaan tietysti asia on kriittinen ja juuri sillä hetkellä ”tilanne päällä”, mutta välillä on myös tilanteita, jotka pohdiskelujen jälkeen eivät olekaan niin isoja mörköjä kuin ensisilmäyksellä näyttää. Me luomme vain ajatuksissamme niistä valtavia pelottavia skenaarioita joiden toteutumisesta ei ole mitään takeita ja kasaamme päällemme valtavia kivenlohkareita, joita oikeasti ei olekaan.

Nyt kysyn siis itseltäni mahdollisimman usein: Onko minulla jokin huonosti tässä hetkessä? Jos ei ole, niin pyrin nauttimaan kyseisestä hetkestä ja olotilastani parhaani mukaan ja etenen positiivisin fiiliksin kuten aiemminkin. Koitan myös lepäillä enemmän. Kehollahan on paremmat mahdollisuudet normaaliin tasapainoiseen toimintaan, kun sillä on riittävät resurssit. Tasapainoiseen olotilaan auttavat myös energiahoidot ja niitä meinaan kohdistaa enemmän juuri kuulo-tasapainohermon alueelle.

Näillä resepteillä mennään eteenpäin 🙂

Miten voit itse tasoitella energioitasi?

Olen aina mielissäni, kun asiakas kysyy mitä itse voisi tehdä energioidensa eteen. Loppupeleissä kullakin meistä on iso rooli siinä mitä meille kuuluu, mikä tukkii energioitamme tai mikä saa energiat vuotamaan. Energiahoitojen avulla autan tasaamaan ja kohentamaan energioitasi oikeaan suuntaan sekä autan löytämään itsenäisiä keinoja energioiden tukemiseen.

Tässä muutama tärppi, jolla voit kohentaa energioitasi paremmalle tasolle, jos et tunne oloasi aivan hyvinvoivaksi ja tasapainoiseksi.

1. Kiinnitä huomiota siihen, että peruspilarit ovat kunnossa: uni, terveellinen itselle sopiva ruoka ja sopiva määrä liikuntaa. Jos jokin näistä on vinksallaan, pyri aktiivisesti korjaamaan tilannetta. Jos omat keinot eivät tunnu riittävän, niin on olemassa usean eri alan ammattilaisia, jotka auttavat mielellään.

2. Pyri välttämään pitkäkestoisia negatiivisia tunnetiloja, koska ne saattavat jumittaa energioitasi jopa vuosiksi. Tunteen kerrotaan kestävän noin 90 sekuntia. Jos sen jälkeen olet vielä esimerkiksi kovin vihainen tai häpeissäsi, olet omilla ajatuksillasi alkanut ruokkia tuota tunnetta, eikä se pääse hiipumaan. Suru on ehkä yksi vaikeimmista irtipäästettävistä tunnetiloista. Joskus toista ihmistä on vain niin kova ikävä. Onneksi surunkin voi muuttaa kauniimpaan muotoon, kaipuuseen, jossa toista on kyllä ikävä, mutta tunne ei ole niin lamaannuttava tai hallitseva. Muista myös, että sama 90 sekunnin sääntö päteen positiivisiin tunteisiin. Niitähän on toki hyvä ruokkia ajatuksillaan mahdollisimman pitkään.

3. Älä vatvo asioita. Aikamatkustuksen sanotaan olevan mahdotonta, mutta jotkut kyllä viettävät todella paljon aikaa menneessä tai tulevassa. Käydään moneen kertaan tilannetta läpi ja mietitään, josko olisinkin tehnyt tai sanonut jotain toisin, miksi toinen ihminen teki niin kuin teki tai toisaalta pohditaan tulevan tapahtuman kulkua ja sen mahdollista sujumista. Niihin ei kannata tuhlata energiaa. Ole mielummin läsnä ja keskity siihen tilanteeseen ja niihin ihmisiin joiden kanssa olet. Tässä yksi läsnäoloharjoitus.

4. Kohtele itseäsi hyvin. Tämä liittyy osin kohtaan 1, mutta  tarkoitan tässä kaikkea toimintaasi ja ajatusmaailmaasi. Harjoittele sanomaan ei, älä mollaa ulkonäköäsi, älä raada yli voimien, älä pyri koko ajan täydellisyyteen voimiesi kustannuksella, tee iloa tuottavia asioita, anna itsellesi anteeksi…

5. Pyri olemaan kiitollinen. Kiitollisuudella on positiivinen yhteys hyvinvointiin sekä onnellisuuteen. Kiitollisuutta voi harjoittaa miettimällä joka ilta vaikka viisi asiaa joista on kiitollinen. Muista myös kiittää muita joko sanallisesti tai vaikka viestillä. Tässä omaa kiitollisuuspohdintaa syyskuulta 2018.

6. Muista rentoutua. Energiat menevät helposti jumiin kiireestä, stressistä tai hammasta purren -fiiliksellä menemisestä. Lataa akkuja itsellesi sopivalla tavalla esimerkiksi saunoen, menemällä luontoon, tekemällä rentoutusharjoituksia tai vaikkapa vain loikoillen sohvalla.

7. Käytä energian tasoituksessa apuna värejä, tuoksuja tai ääntä. Jos tuntuu, että jokin väri vetää puoleensa, niin ehkä oletkin sen värin taajuuden tarpeessa. Oheisessa linkissä on infoa energiakeskuksista ja niihin liittyvistä väreistä, tuoksuista ja äänistäkin. Voit käydä katsomassa millä värillä voisit tukea mahdollista ongelmakohtaasi tai mikä energiakeskus kaipaa ehkä tasoittelua, jos yhtäkkiä haluat kaiken ympärilläsi olevan keltaista.

Energioiden itsenäiseen tasoitukseen ja normalisointiin on paljon muitakin keinoja, kuten erilaiset kivet, meditointi, visuailsointi…nämä listassa olevat ovat nyt ne, jotka itselläni ensimmäisenä tulivat mieleen.

Jos tuntuu, ettei omat konstit aivan riitä, niin autan mielelläni <3

Infoa energiahoidosta

Infoa kaukohoidosta

 

 

Kehon energiakeskukset eli chakrat

Monen on vaikeaa kuvitella kehossaan olevan energiakeskuksia. Jos joku minultakin olisi useampi vuosi sitten kysynyt mielipidettä asiasta, niin olisin luultavasti sanonut ettei sellaisia ole ollenkaan; eihän niitä edes näy enkä silloin tuntenutkaan niiden olemassaoloa. (Tosin eihän painovoimaakaan näy, enkä varsinaisesti koe sitä tuntevanikaan paitsi kaatuessa 😉 )

Nyt on energiahoitoja tehtyäni pakko myöntää, että kyllä meillä kaikilla niitä energiakeskuksia eli chakroja on. Tunnen asiakkaiden chakrojen epätasapainot välillä hyvinkin selkeästi. Toisilla ne toimivat ihan hyvin, mutta monella meistä osa niistä on jumissa tai toimii muutoin epäsuotuisasti.

Energiakeskukset eli chakrat keräävät energiaa ympäristöstä, liikkeestä, ruuasta jne. ja siirtävät energian kehon eri osiin energiakanavia eli meridiaaneja pitkin. Chakrojen juuret ovat kehon sisällä, mutta ne avautuvat kehon ulkopuolelle torvimaisesti.

 

Monissa kirjoissa päächakroja on 7, mutta toiset pitävät tärkeinä 11 isompaa chakraa. Itse puhun yleensä asiakkaille seitsemästä chkrasta, joten olen ottanu ne myös tähän tarkempaan käsittelyyn. Ne ovat: Juurichakra, sakraalichakra, palleachakra eli solar plexus, sydänchakra, kurkkuchakra, kolmas silmä ja kruunuchakra. Jokaisella on oma alueensa jonka energisoinnista ne vastaavat.

Chakroja vastaavat fyysiset kehon osat eivät ole tiukkarajaisia,  mutta pääsääntöisesti chakran kohdalla olevat elimet ja muut osat saavat energiansa kyseisestä energiakeskuksesta. Tällöin samaisten elinten toiminta häiriintyy, jos kyseinen chakra ei toimi kunnolla. Esim. sakraalichakran ollessa epätasapainossa saatat kärsiä ummetuksesta tai kurkkuchakran toimiessa heikosti saatat änkyttää tai kärsiä kurkkukivusta. Palleachakran epätasapaino taas voi aiheuttaa sinulle närästystä tai maksan seudun ongelmia. Erilaiset seikat voivat kuluttaa elinvoimaamme, esim. stressi, huonolaatuinen ruoka, uniongelmat, tupakka, alkoholi, negatiivinen ajattelu… tällöin sinusta ”vuotaa” energiaa ulos tai se jumittuu määrättyihin kohtiin.

 

 

Kaikkia chakroja voidaan tasapainottaa energiahoidolla joko energisoimalla suoraan kyseistä chakraa tai epäsuorasti toisten chakrojen kautta. Itsehoitona voi käyttää terveellistä värikästä ruokaa, liikuntaa, musiikkia, meditaatiota, joogaa, aromaterapiaa, kukkatippoja tai vaikka värejä.

Tässä lyhyehköt kuvaukset kaikista seitsemästä päächakrasta:

 

Juurichakra

Sakraalichakra

Palleachakra

Sydänchakra

Kurkkuchakra

Kolmas silmä

Kruunuchakra

Läsnäoloharjoitus aistien avulla

Tämä harjoitus on siitä hyvä ettei sinun tarvitse olla yksin tai mahdollisimman hiljaisessa paikassa, tosin ei siitä toki haittakaan ole. Ainut vaatimus on sellainen hetki, jossa kukaan ulkopuolinen ei vaadi sinulta mitään. Siinä mielessä ehkä tarvitsee hiukan suunnitella läsnäolohetkeä tai pyytää läheisiä olemaan tovin huomioimatta sinua millään muotoa. Pysähdyt vain jossain määrätyssä kohdassa juuri siihen missä olet. Oli se sitten bussissa, pysäkillä, toimistolla, ruokatunnilla lounaspaikassa, kotisohvalla….

Valitse yksi aisti johon keskityt, esimerkiksi kuulo. Jätä muiden aistien huomio niin vähäiselle kuin pystyt. Helpottaaksesi tätä laita esim. silmäsi kiinni. Kuuntele ensin kuuluuko kehon sisälläsi mitään, kohiseeko korvissa, kurniiko vatsasi tai kuuletko sydämesi lyönnit. Siirry sitten vähitellen laajentamaan kuuloaluetta huoneeseen, kulkuneuvoon tai muuhun ympäristöön, jossa olet. Millaisia ääniä sieltä kuuluu ja millaisella voimakkuudella? Kun olet kuulostellut kaikki tilan äänet, siirry huomiomaan myös ulkopuolen äänet. Millaisia ääniä oven takaa kuuluu, ehkä kadulta tai pihalta? Kun olet seuraillut ääniä hetken, siirry takaisin kyseisen tilan ääniin ja siitä pikkuhiljaa tietoisuuteen omasta itsestäsi kyseisessä paikassa. Voit myös kuunnella lopuksi vielä kehosi ääniä, jos se on sinulle luontevaa.

Samalla tavoin voit siis valita vaikka näköaistin ja koitat sulkea kaikki äänet, tuntemukset, hajut ja maut tietoisuudestasi. Katselet vain pitkään ja hitaasti kaikki huoneessa tai muussa ympäristössä olevat asiat ja esineet, niiden koot, muodot, värit yms.

Voit tehdä harjoituksen keskittyen vain yhteen aistiin yhdellä kerralla tai voit käydä läpi peräkkäin yksitellen kaikki aistit. Suosittelen tekemää harjoituksen yksittäinen aisti kerrallaan, jotta läsnäolo olisi mahdollisimman intensiivistä. Ainakin näin erityisherkällä tulee liian iso informaatiotulva, jos koittaa oikein läsnäolevasti keskittyä samaan aikaan vaikkapa tunto- ja näköaistiin