About Sini

This author has not yet filled in any details.
So far Sini has created 175 blog entries.

Mitä eroa on henkisyydellä ja hengellisyydellä?

Nämä kaksi käsitettä, henkisyys ja hengellisyys tuntuvat menevän välillä ihmisillä sekaisin. Toisten korvissa ne molemmat kuulostavat uskonnollisilta termeiltä, mutta henkisyys on laajempi käsite kuin yksittäinen uskonto ja siihen ei uskonto välttämättä liity mitenkään. Jokainen on jollain tapaa henkinen, mutta sen tasoissa voi olla suuriakin eroja. Henkisyyttä voi myös kehittää mikä onkin hienoa.

Henkisyyteen liittyy mm. suhde itseensä ja toisiin, yhteys luontoon ja maailmankaikkeuteen, mielen tasapaino, läsnäolo, onnellisuus… Suhde itseen ja muihin alkaa kehittyä, kun huomaa ettei onnellisuus ja rauha ole riippuvainen tavaroista tai muista ihmisistä, vaan ne ovat sisäänrakennettuina meissä. Omat tunteet, ajatukset ja teot ovatkin kontrolloitavissa ja oletkin itse elämäsi herra etkä ulkopuolelta tulevien ärsykkeiden vietävissä. Mielen tasapaino puolestaan voisi koostua seuraavista osatekijöistä, joita voit myös harjaannuttaa:

Hengellisyys liittyy mielestäni enemmän uskonnollisuuteen ja siinä ollaan kiinnostuneita elämän perimmäisistä arvoista, elämän tarkoituksesta ja oman olemassaolon merkityksestä. Usein siihen liittyy ajatus yhdestä tai useammasta jumalasta ja se saattaa sisältää erilaisia pyhiä kirjoja, rituaaleja ja rukouksia. Hengellisyys voi olla osa henkisyyttä ja se voi auttaa kehittämään omia henkisiä kykyjä, mutta uskonnollisuus tai hengellisyys ei ole siis kuitenkaan mikään vaatimus henkisyytesi kehittämisen polulla.

Itse koitan edetä henkisellä polullani olemalla kiitollinen, keskittymällä hetkeen, olemalla mahdollisimman tyytyväinen ja onnellinen olotilaani, tekemällä mielekkäitä asioita, nauttimalla luonnosta, ajattelemalla positiivisesti, koitan olla reagoimatta muiden sanoihin ja tekoihin, yritän olla liiemmälti ”hötkyilemättä”, hiljennyn energiahoidon kera, pyrin olemaan ystävällinen ja arvostava muita ja itseäni kohtaan. Tavoitteena on  siis olla mahdollisimman aidosti sitä mitä sydämessäni olen ilman ”häiriötekijöitä” ja ulkoisia ärsykkeitä.

❤

 

Mitä muut ajattelevat?

Olen useamman ihmisen kanssa jutellut kyseisestä aiheesta lähiviikkoina. Valitettavasti monen elämä on keskittynyt niin kovin siihen mitä muuta ajattelevat ulkonäöstä, olemuksesta, tekemisistä, tekemättä jättämisistä…., että oma persoona on saattanut hukkua kokonaan tai henkilö ei tee ollenkaan asioita, jotka häntä itseään miellyttäisivät.

Myönnän itsekin aiemmin eläneeni ”muiden elämää” tai elämää, joka täyttää muiden silmissä mahdollisimman hyvin ”hyväksytyt normit”. Usein varmistelin muilta mitä mieltä he mistäkin asiasta olivat ja toimin sen mukaan. Tämä johti siihen, ettei itselläni ollut esimerkiksi lempiväriä tai en tiennyt millaisiin vaatteisiin haluaisin pukeutua. Tai jos joku tuntuikin omalta ja mielekkäältä, hylkäsin sen heti, jos joku mainitsi jotain negatiivista asiasta, kuten: ”ei toi väri oikeen sovi sulle” tai ”kannattaisko vielä miettiä…”

Yksi kompastuskivistä on siis myös yleisesti hyväksyttyjen normien noudattaminen tai käsitys siitä millainen ”pitäisi olla”. Tietysti pitää vielä perfektionistin tyyliin pitää rimaa äärimmäisen korkealla. Määrätyn ikäisen pitää pukeutua määrätynlaisesti ja mielellään merkkivaatteisiin. Kotona kaikkien esineiden ja asioiden tulee olla tarkoin harkittuja, värit toisiinsa sopivia, kukin täsmällisesti oikealla paikallaan ja koti koko ajan putipuhdas. Jos vieraita tulee, tarjottavien tulee olla alusta asti itse tehtyjä, mielellään vielä monimutkaisilla resepteillä. Kesälomalla pitää touhuta mahdollisimman paljon, jotta muut eivät pidä laiskana.

Kotimme ei koskaan ole ollut sisustuslehtien sivuilta eikä mulla ole ollut merkkivaatteita, mutta muuten olen kyllä elänyt juurikin tuollaisella kaavalla. Hirveää näin jälkikäteen ajateltuna. Kyse ei enää ollut siitä halusinko esimerkiksi leipoa vieraille useaa eri tarjottavaa, vaan mun olevinaan ”piti” leipoa. Ja kukakohan oikeasti pakotti? Ei kukaan, paitsi omat ajatukset siitä mitä muut mahtavat ajattelella, jos olenkin ostanut tarjottavat kaupasta.

Suurimman syrjähypyn pois ”mitä muut ajattelelvat” -alueelta otin, kun ryhdyin energiahoitajaksi. Silloinkin sain epäileviä kommentteja: ”Kannattaisiko harkita vielä?” tai ”opiskele nyt joku toinen ”oikea” ammatti siihen kylkeen”. Onneksi tunne siitä, että tämä on mun juttuni oli niin vahva, etten kuunnellut muita. Nyt pikkuhiljaa alkaa olla enemmän sinut itsensä kanssa; mistä pidän ja en, mikä on mun näköistä ja oloista…Vieläkin kyllä välillä tulee ajatuksia kuten: ”Mitä naapuritkin mahtavat ajatella, kun rikkaruohot on kitkemättä?” tai ”Voinko mennä ulos syömään, kun olen aivokasvaimen vuoksi sairauslomalla vai paheksuuko joku sitä?”

P.S. Yksi iso asia, joka vie teitä pois omalta polulta on tietenkin vielä toisten miellyttäminen. Luulen, että se kokonaisuus saa ihan oman postauksensa.

Toivon sydämestäni, että kuuntelet omaa sisintäsi, olet rohkeasti oman näköisesi ja teet sinulle tärkeitä asioita  <3

 

 

Miksi kuulolaitetta pitäisi hävetä?

Jostain syystä kuulolaitteita kohtaan on edelleen melkoisia ennakkoluuloja. Ja mielestäni paljon juuri niillä joiden laitetta pitäisi käyttää tai jo käyttävät. Mitä ihmettä!?! On surullista kuulla ihmisten kertomuksia että huonokuuloudesta huolimatta ei haeta laitetta, koska sitä ei kehtaa pitää kuitenkaan. Tai laite on lääkärin suosituksesta hankittu, mutta se lojuu laatikossa. Mielummin vältellään tilanteita, joissa kuuleminen on hankalaa, ei osallistuta keskusteluun, kun ei kuulla mitä toinen sanoo tai raastetaan lähimmäisten hermoja kyselemällä joko ajan: ”Mitä?”. On myös niitä joilla kuulolaite jo on, mutta pitää erityisesti huoehtia, että hiukset varmasti peittävät laitteen, ettei kukaan sitä näe. Eräs ystäväni sanoi osuvasti, että kuulolaitehan on ihan samankaltainen apuväline kuin silmälasit. Miksi se on vaan joillekin isompi mörkö kuin ne silmälasit?

Mulla on nyt pari kuukautta ollut kuulolaitteet molemmissa korvissa (tai toinen on itseasiassa ”mikrofoni”, mutta näyttää ihan normi kuulolaitteelta). Toinen korvahan kuuroutui kaksi vuotta sitten. Joku sanoi, että toispuolikuuron on niiiiin hankala saada laitetta ja pitää olla äärettömän hyvät perusteet ja joku toinen sanoi laitteisiin sopeutumisen olevan hankalaa. Ajattelin ensin, että pärjäähän sitä yhdellä korvalla. Eteen tuli pikkuhiljaa kuitenkin useampia tilanteita, jolloin huonokuuloudesta oli haittaa ja alkoi tuntua siltä, että osa tuntemattomista saa jo ehkä väärän kuvan mun älykkyydestä, kun en vastaa kysymyksiin tai kuulen väärin ja vastaan aivan jotain muuta kuin kysyttiin.

Laitteiden hankinta oli aika pitkä prosessi. Osasyynä oli tietenkin myös korona. Mutta hyvää kannatti odottaa 🙂 Olen todella tyytyväinen Cross -kuulolaitteisiini. Niistä on todellakin paljon apua erilaisissa tilanteissa eikä mulla ole ollut mitään sopeutumisvaikeusia laitteiden suhteen.

Tänään posti toi vielä Deafmetal kuulokorun. Ihanaa, että meille erityisille on suunniteltu omia korujakin. Olkaa ylpeitä omasta erilaisuudesta. Se tekee teistä uniikkeja, omia itsejänne <3

 

Maadoitus

Kaikki tietävät, että nykyään sähkölaitteet pitää olla maadoitettuja. Maan potentiaaliin kytkemistä eli maadoittamista käytetään sähköiskulta ja häiriöiltä suojaamisessa. Nyt en kuitenkaan puhu laitteiden maadoittamisesta, vaan Sinun maadoittamisestasi <3

Maadoitus (grounding, earthing) kuvataan toisinaan joksikin erikoislaatuiseksi vain joogien, meditoijien tai muiden ”spesialistien” jutuksi. Sen osaa kuitenkin jokainen ja sitä kannattaisi myös kunkin aika ajoin tehdä.

 

Mitä ihmisen maadoitus sitten tarkoittaa?

Clint Oberin vuonna 2010 julkaistu kirja Earthing (MaadoittuminenKaikkien aikojen tärkein terveyslöytö?) toi  maadoittumisen terveysmaailman tietoisuuteen. Clint huomasi, että meillä on tapana eristää itsemme maasta esim, oleskelemalla sisätiloissa ja käyttämällä kumipohjaisia kenkiä.  Hän itse sairastui vakavasti ja melkein kuoli. Sen jälkeen Clint antoi liki kaiken omaisuutensa pois ja matkusteli kahden vuden ajan pohtien luontoyhteyttä. Hän tuli johtopäätökseen: Elinympäristösi on oltava elektronisesti tasapainossa, jotta keho ja mieli voivat toimia niinkuin niiden on tarkoitettu. Kun et ole maadoittuneena, suojakilpesi on alhaalla ja olet alttiimpi stressitekijöille. Maadoittuminen palauttaa sinut normaaliin, hiljentää mielen ja kehon, voimistaa immuunijärjestelmää ja suojelee kehoa. ”

Jokainen voi kuvitella miten hyvin oma keho on elektronisesti tasapainossa, jos suurin osa ajastamme menee erilaisten sähkömagneettisten laitteiden ympäröimänä. Luonnosta ja maaperästä saamme ”oikeanlaisia” luonnollisia elektroneja hyvinvointimme tueksi. Helpointa maadoittaa itsensä on laittaa paljaat jalat maahan. Tutkimusten mukaan 15 minuuttia päivässä  tasaa jo hyvin kehon jännitettä luonnollisempaan suuntaan. Samalla mielikin rauhoittuu. Maadoitusta voi muutenkin kehittää kaikenlaisella luonnossa olemisella, kalliolla istuskelulla, purossa kahlaamalla, tunnustelemalla kasveja, haistelemalla niiden tuoksuja… Silloin, kun ei ole mahdollista päästä ulos, voi yrittää mielikuvaharjoitteilla juurruttaa jalat maahan ja tehdä erilaisia läsnäoloharjoituksia.

 

Mistä tietää, ettei ole kunnolla maadoittunut?

Maadoitus voi mennä pois tolaltaan huonon luontoyhteyden lisäksi esimerkiksi jonkun järkyttävämmän tapahtuman seurauksesta tai sen johdosta, että ”olet liikaa päässä” eli ajattelet, vatvot, murehdit liikaa. Heikosti maadoittunut saattaa olla stressaantunut, hajamielinen ja ikäänkuin ”pois itsestään” ja omasta voimastaan. Olo voi olla epämukava, muissa maailmoissa oleva ja epävarma. Saatat törmäillä huonekaluihin, unohdella asioita tai sinun on vaikeaa keskittyä. Huonnosti maadoittuneet lapset ovat monesti ylivilkkaita. Kun maadoitus ei ole kohdillaan, saatat olla myös enemmän alttiina fyysiselle sairastelulle.

 

Kesä on parasta aikaa maadoitukselle <3 Kengät ja sukat pois ja paljaat jalat nurtsille <3

Miten voit itse tasoitella energioitasi?

Olen aina mielissäni, kun asiakas kysyy mitä itse voisi tehdä energioidensa eteen. Loppupeleissä kullakin meistä on iso rooli siinä mitä meille kuuluu, mikä tukkii energioitamme tai mikä saa energiat vuotamaan. Energiahoitojen avulla autan tasaamaan ja kohentamaan energioitasi oikeaan suuntaan sekä autan löytämään itsenäisiä keinoja energioiden tukemiseen.

Tässä muutama tärppi, jolla voit kohentaa energioitasi paremmalle tasolle, jos et tunne oloasi aivan hyvinvoivaksi ja tasapainoiseksi.

1. Kiinnitä huomiota siihen, että peruspilarit ovat kunnossa: uni, terveellinen itselle sopiva ruoka ja sopiva määrä liikuntaa. Jos jokin näistä on vinksallaan, pyri aktiivisesti korjaamaan tilannetta. Jos omat keinot eivät tunnu riittävän, niin on olemassa usean eri alan ammattilaisia, jotka auttavat mielellään.

2. Pyri välttämään pitkäkestoisia negatiivisia tunnetiloja, koska ne saattavat jumittaa energioitasi jopa vuosiksi. Tunteen kerrotaan kestävän noin 90 sekuntia. Jos sen jälkeen olet vielä esimerkiksi kovin vihainen tai häpeissäsi, olet omilla ajatuksillasi alkanut ruokkia tuota tunnetta, eikä se pääse hiipumaan. Suru on ehkä yksi vaikeimmista irtipäästettävistä tunnetiloista. Joskus toista ihmistä on vain niin kova ikävä. Onneksi surunkin voi muuttaa kauniimpaan muotoon, kaipuuseen, jossa toista on kyllä ikävä, mutta tunne ei ole niin lamaannuttava tai hallitseva. Muista myös, että sama 90 sekunnin sääntö päteen positiivisiin tunteisiin. Niitähän on toki hyvä ruokkia ajatuksillaan mahdollisimman pitkään.

3. Älä vatvo asioita. Aikamatkustuksen sanotaan olevan mahdotonta, mutta jotkut kyllä viettävät todella paljon aikaa menneessä tai tulevassa. Käydään moneen kertaan tilannetta läpi ja mietitään, josko olisinkin tehnyt tai sanonut jotain toisin, miksi toinen ihminen teki niin kuin teki tai toisaalta pohditaan tulevan tapahtuman kulkua ja sen mahdollista sujumista. Niihin ei kannata tuhlata energiaa. Ole mielummin läsnä ja keskity siihen tilanteeseen ja niihin ihmisiin joiden kanssa olet. Tässä yksi läsnäoloharjoitus.

4. Kohtele itseäsi hyvin. Tämä liittyy osin kohtaan 1, mutta  tarkoitan tässä kaikkea toimintaasi ja ajatusmaailmaasi. Harjoittele sanomaan ei, älä mollaa ulkonäköäsi, älä raada yli voimien, älä pyri koko ajan täydellisyyteen voimiesi kustannuksella, tee iloa tuottavia asioita, anna itsellesi anteeksi…

5. Pyri olemaan kiitollinen. Kiitollisuudella on positiivinen yhteys hyvinvointiin sekä onnellisuuteen. Kiitollisuutta voi harjoittaa miettimällä joka ilta vaikka viisi asiaa joista on kiitollinen. Muista myös kiittää muita joko sanallisesti tai vaikka viestillä. Tässä omaa kiitollisuuspohdintaa syyskuulta 2018.

6. Muista rentoutua. Energiat menevät helposti jumiin kiireestä, stressistä tai hammasta purren -fiiliksellä menemisestä. Lataa akkuja itsellesi sopivalla tavalla esimerkiksi saunoen, menemällä luontoon, tekemällä rentoutusharjoituksia tai vaikkapa vain loikoillen sohvalla.

7. Käytä energian tasoituksessa apuna värejä, tuoksuja tai ääntä. Jos tuntuu, että jokin väri vetää puoleensa, niin ehkä oletkin sen värin taajuuden tarpeessa. Oheisessa linkissä on infoa energiakeskuksista ja niihin liittyvistä väreistä, tuoksuista ja äänistäkin. Voit käydä katsomassa millä värillä voisit tukea mahdollista ongelmakohtaasi tai mikä energiakeskus kaipaa ehkä tasoittelua, jos yhtäkkiä haluat kaiken ympärilläsi olevan keltaista.

Energioiden itsenäiseen tasoitukseen ja normalisointiin on paljon muitakin keinoja, kuten erilaiset kivet, meditointi, visuailsointi…nämä listassa olevat ovat nyt ne, jotka itselläni ensimmäisenä tulivat mieleen.

Jos tuntuu, ettei omat konstit aivan riitä, niin autan mielelläni <3

Infoa energiahoidosta

Infoa kaukohoidosta

 

 

Kehon energiakeskukset eli chakrat

Monen on vaikeaa kuvitella kehossaan olevan energiakeskuksia. Jos joku minultakin olisi useampi vuosi sitten kysynyt mielipidettä asiasta, niin olisin luultavasti sanonut ettei sellaisia ole ollenkaan; eihän niitä edes näy enkä silloin tuntenutkaan niiden olemassaoloa. (Tosin eihän painovoimaakaan näy, enkä varsinaisesti koe sitä tuntevanikaan paitsi kaatuessa 😉 )

Nyt on energiahoitoja tehtyäni pakko myöntää, että kyllä meillä kaikilla niitä energiakeskuksia eli chakroja on. Tunnen asiakkaiden chakrojen epätasapainot välillä hyvinkin selkeästi. Toisilla ne toimivat ihan hyvin, mutta monella meistä osa niistä on jumissa tai toimii muutoin epäsuotuisasti.

Energiakeskukset eli chakrat keräävät energiaa ympäristöstä, liikkeestä, ruuasta jne. ja siirtävät energian kehon eri osiin energiakanavia eli meridiaaneja pitkin. Chakrojen juuret ovat kehon sisällä, mutta ne avautuvat kehon ulkopuolelle torvimaisesti.

 

Monissa kirjoissa päächakroja on 7, mutta toiset pitävät tärkeinä 11 isompaa chakraa. Itse puhun yleensä asiakkaille seitsemästä chkrasta, joten olen ottanu ne myös tähän tarkempaan käsittelyyn. Ne ovat: Juurichakra, sakraalichakra, palleachakra eli solar plexus, sydänchakra, kurkkuchakra, kolmas silmä ja kruunuchakra. Jokaisella on oma alueensa jonka energisoinnista ne vastaavat.

Chakroja vastaavat fyysiset kehon osat eivät ole tiukkarajaisia,  mutta pääsääntöisesti chakran kohdalla olevat elimet ja muut osat saavat energiansa kyseisestä energiakeskuksesta. Tällöin samaisten elinten toiminta häiriintyy, jos kyseinen chakra ei toimi kunnolla. Esim. sakraalichakran ollessa epätasapainossa saatat kärsiä ummetuksesta tai kurkkuchakran toimiessa heikosti saatat änkyttää tai kärsiä kurkkukivusta. Palleachakran epätasapaino taas voi aiheuttaa sinulle närästystä tai maksan seudun ongelmia. Erilaiset seikat voivat kuluttaa elinvoimaamme, esim. stressi, huonolaatuinen ruoka, uniongelmat, tupakka, alkoholi, negatiivinen ajattelu… tällöin sinusta ”vuotaa” energiaa ulos tai se jumittuu määrättyihin kohtiin.

 

 

Kaikkia chakroja voidaan tasapainottaa energiahoidolla joko energisoimalla suoraan kyseistä chakraa tai epäsuorasti toisten chakrojen kautta. Itsehoitona voi käyttää terveellistä värikästä ruokaa, liikuntaa, musiikkia, meditaatiota, joogaa, aromaterapiaa, kukkatippoja tai vaikka värejä.

Tässä lyhyehköt kuvaukset kaikista seitsemästä päächakrasta:

 

Juurichakra

Sakraalichakra

Palleachakra

Sydänchakra

Kurkkuchakra

Kolmas silmä

Kruunuchakra

Läsnäoloharjoitus aistien avulla

Tämä harjoitus on siitä hyvä ettei sinun tarvitse olla yksin tai mahdollisimman hiljaisessa paikassa, tosin ei siitä toki haittakaan ole. Ainut vaatimus on sellainen hetki, jossa kukaan ulkopuolinen ei vaadi sinulta mitään. Siinä mielessä ehkä tarvitsee hiukan suunnitella läsnäolohetkeä tai pyytää läheisiä olemaan tovin huomioimatta sinua millään muotoa. Pysähdyt vain jossain määrätyssä kohdassa juuri siihen missä olet. Oli se sitten bussissa, pysäkillä, toimistolla, ruokatunnilla lounaspaikassa, kotisohvalla….

Valitse yksi aisti johon keskityt, esimerkiksi kuulo. Jätä muiden aistien huomio niin vähäiselle kuin pystyt. Helpottaaksesi tätä laita esim. silmäsi kiinni. Kuuntele ensin kuuluuko kehon sisälläsi mitään, kohiseeko korvissa, kurniiko vatsasi tai kuuletko sydämesi lyönnit. Siirry sitten vähitellen laajentamaan kuuloaluetta huoneeseen, kulkuneuvoon tai muuhun ympäristöön, jossa olet. Millaisia ääniä sieltä kuuluu ja millaisella voimakkuudella? Kun olet kuulostellut kaikki tilan äänet, siirry huomiomaan myös ulkopuolen äänet. Millaisia ääniä oven takaa kuuluu, ehkä kadulta tai pihalta? Kun olet seuraillut ääniä hetken, siirry takaisin kyseisen tilan ääniin ja siitä pikkuhiljaa tietoisuuteen omasta itsestäsi kyseisessä paikassa. Voit myös kuunnella lopuksi vielä kehosi ääniä, jos se on sinulle luontevaa.

Samalla tavoin voit siis valita vaikka näköaistin ja koitat sulkea kaikki äänet, tuntemukset, hajut ja maut tietoisuudestasi. Katselet vain pitkään ja hitaasti kaikki huoneessa tai muussa ympäristössä olevat asiat ja esineet, niiden koot, muodot, värit yms.

Voit tehdä harjoituksen keskittyen vain yhteen aistiin yhdellä kerralla tai voit käydä läpi peräkkäin yksitellen kaikki aistit. Suosittelen tekemää harjoituksen yksittäinen aisti kerrallaan, jotta läsnäolo olisi mahdollisimman intensiivistä. Ainakin näin erityisherkällä tulee liian iso informaatiotulva, jos koittaa oikein läsnäolevasti keskittyä samaan aikaan vaikkapa tunto- ja näköaistiin

Hengitys ja läsnäolo

Hengitykseen keskittyminen on yksi yleisimmistä läsnäoloharjoituksista. Hengityksen seuraaminen on hyvä ankkuri silloin, kun tuntuu, että ajatukset laukkaavat liikaa, tunteet saavat vallan tai ympäristössä tapahtuu paljon kuormittavia asioita. Hengitystä tarkkailemalla voi huomata miten se muuttuu, kun olemme rauhallisia, hermostuneita tai peloissamme. Vaikka hengittäminen on automaattinen toiminto, pystymme onneksi sitä myös säätelemään.

 

Läsnäoloharjoitus:

1. Ota hyvä ja mukava istuma-asento. Rentouta hartiasi ja sulje silmäsi.

2. Hengitä nenän kautta rauhallisesti omaan luonnolliseen tahtiisi. Älä koita muuttaa hengityksesi rytmiä ellei se ole normaalista poikkeavan nopea. Siinä tapauksessa koita kerta kerralla saada sitä rauhallisemmaksi.

3. Keskitä kaikki ajatuksesi vain hengitykseen. Mieti miltä ilman virtaus tuntuu, kun hengität sisään ja ulos? Miten rintakehä ja pallea liikkuvat? Jos ajatus meinaa karkailla, voit keskittää sen myös toistamalla hiljaa mielessäsi ”sisäänhengitys”, ”uloshengitys”, ”sisäänhengitys”, ”uloshengitys”….tai voit kertoa itsellesi millaista tunnetta haluat sisääsi hengittää, kuten ”tyyneyttä”, ”rauhallisuutta”, ”rohkeutta”…

4. Jatka hengitykseen keskittymistä sen verran kuin koet sillä kertaa hyväksi. Toivomus olisi, että  harjoitus kestäisi noin 3-5minuuttia.

5. Hengitä lopuksi vielä kolme kertaa syvään, palaa tietoisuuden tasolla tilaan, jossa olet ja avaa silmäsi. Istu vielä pieni hetki ja kuulostele oloasi.

Päivittäisestä rutiinista läsnäoloharjoitus

Viimeaikoina on useamman kanssakulkijan kanssa ollut puhetta läsnäolosta ja asioihin keskittymisestä. Lupaan lähiviikkojen aikana laittaa muutaman konkreettisen helpon vinkin, jolla läsnäoloa voi harjoittaa.

Nykyään multitaskaus on kovin yleistä. Se tarkoittaa sitä, että toimintoja vaihdetaan lyhyiden aikavälien kuluessa toisiin. Luulemme olevamme tehokkaita, kun teemme montaa asiaa samaan aikaan. Itseasiassa aivot toimivat tehokkaimmillaan, kun ne saavat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan, koska moneen suuntaan tempoileva keskittyminen kuluttaa enemmän aivojen glukoosivarastoja. Eri asioiden tekeminen samaan aikaan tai poukkoileminen koko ajan tehtävästä toiseen saattaa nostaa stressihormonitasoja, heikentää oppimista ja muistia.

Onnellisuuden tunteeseen vaikuttaa paljon se, miten pystymme kulloiseenkin tilanteeseen keskittymään; miten paljon näemme, tunnemme, kuulemme tai koemme juuri siinä tilanteessa.

Läsnäoloharjoitus nro1: Päivittäisestä rutiinista läsnäoloharjoitus

Valitse jokin arkinen askare tai rutiini, jota teet päivittäin. Se voi olla ruuanlaitto, ruokailu, suihkussa käynti, pyykkäys…Sitoudu askareeseen niin, että teet sen alusta loppuun ilman keskeytystä ja keskittyen vain käsillä olevaan tekemiseen. Esimerkiksi…

Ruuanlaitto: Miltä ruoka-aineet tuntuvat käsissä (lämpötila, pinnan muodot, karheus…)? Miltä ne näyttävät (värit, muodot, tuoreus…)? Miltä ruoka-aineet tuoksuvat? Miten pidät veistä, lusikkaa, lastaa, vispilää kädessäsi ja millaista on tekeminen, jos vaihdat välineen asentoa tai välineen toiseen käteen…. Kaikki ajatus kohdistuu siis vain ruuanlaittoon ja siihen liittyviin välineisiin. Välillä ei siis singahdeta tyhjentämään astianpesukonetta tai kerätä roskia lattialta. Jos ajatukset meinavat harhailla muualle, ohjaa ne aina takaisin käsillä olevaan työskentelyyn.

Ruokailu: Kerää kaikki häiriötekijät (kännykkä, tabletti, sanomalehti….) pois pöydältä, jotta sinun on helpompi keskittyä vain itse ruokailuun. Miten istut tuolissa? Jännitätkö hartioitasi? Miltä haarukka, veitsi tai lusikka tuntuvat käsissäsi? Onko niitä puristava voima sopiva? Miltä ruoka näyttää lautasella? Miltä se tuoksuu? Miltä ruoka maistuu? Miltä se tuntuu suussa? Onko lämpötila ja suolan määrä sopiva? Kuinka monta kertaa tulee yhtä suullista pureskeltua? Hotkitko? Miltä lasi tai muki tuntuu kädessä? Mitä, jos juotkin toisella kädellä? Miltä juoma maistuu? Mikä on sen lämpötila?

Sait ehkä jo osviittaa miten arkisesta askareesta tehdään läsnäoloharjoitus 🙂 Nyt vain harjoittelemaan! Parasta on, jos voit olla harjoituksen aikana yksin, jotta toisten puheet ja tekemiset eivät häiritse sinua tai sitten kerrot lähimmäisillesi harjoituksesta ja teette sen kaikki yhdessä samaan aikaan.

 

 

Miten muutetaan maailmaa?

Maailman muuttaminen kuulostaa todella mahtipontiselta, sellaiselta joka on yhdelle ihmiselle mahdotonta. Kun asiaa tarkastelee huolella ja lähemmin, huomaa ettei se olekaan mitään ylitsepääsemätöntä. Sinun ei tarvitse yrittää ratkaista koko maapallon ongelmia, nousta barrikaadeille yhteiskuntaa vastaan tai pelastaa kaikkia vähäosaisia.

Entä, jos ei omista valtaa eikä rikkauksia, vaan on aivan keskiverto tavis? Pystyykö silloin muuttamaan maailmaa? Väittäisin, että jokaikinen muuttaa päivittäin sanoillaan ja teoillaan maailmaa, toivottavasti vielä positiiviseen suuntaan. Pienillä teoillasi voi olla isot seuraukset. Tämä kannattaa muistaa erityisesti silloin, kun tekee tai sanoo jotain vähemmän mukavaa itselleen, toisille tai ympäristölle.

Miten maailmaa muutetaan?

  1. Pidä itsestäsi hyvää huolta. Syö terveellistä ruokaa, nuku riittävästi, liiku mahdollisuuksien mukaan ja huolehdi henkisestä hyvinvoinnista. Tällöin olet lähimpänä tasapainoista, aitoa itseäsi ja näin ollen muitakin kohtaan parhaimmillasi.
  2. Ole empaattinen kaikkia kohtaan. Kysy, mitä kuuluu tai tarvitseeko toinen apua. Yritä olla myötätuntoinen silloinkin, kun toinen on mielestäsi ärsyttävä; et ehkä tiedäkään millaisten ongelmien kanssa ko. henkilö painii. Muista, että empaattisuus ja myötätunto koskevat niitä ajatuksia, jotka liittyvät sinuun itseesikin.
  3. Muista kiittää. Kiitokselle on iso voima. Se vie kohti onnellisuutta. Kiitä ihmisiä, kun saat heiltä jotain tai he tekevät jotain puolestasi. Ole kiitollinen puolisostasi, ystävistä, iloisista hetkistä, puhtaasta luonnosta, omaisuudestasi, työpaikastasi…
  4. Tee pieniä hyviä tekoja. Hymyile, kehu, kannusta ja luo positiivista ilmapiiriä. Auta lähimmäistäsi pihatöissä, lastenhoidossa, siivoamisessa….Avaa hänelle ovi, lähetä piristävä kortti tai tarjoa kahvit.
  5. Huolehdi ympäristöstä. Kierrätä, tee ostoksia harkiten, suosi luomua ja vältä turhaa autoilua.

 

Pienistä positiivisista asioista muodostuu iso maailmaa muuttava valtameri <3