NeoLifeShake -proteiinijuoma

Jokainen solu tarvitsee proteiinia toimiakseen kunnolla. Proteiineja tulisi saada mielellään jokaisella aterialla, koska kehossa on aina jotain rakennettavaa tai korjattavaa ja proteiinit ovat vastuussa näistä ”raksahommista”. Erityisen tärkeitä proteiinit ovat raskaana oleville, nopeasti kasvaville nuorille,  urheilijoille, vanhuksille ja sairaudesta toipuville. Proteiinit koostuvat aminohapoista, joita on kaikkiaan 22kpl. Osa näistä on välttämättömiä ja osaa keho pystyy itse valmistamaan. Jotta elimistön ei tarvitse käyttää energiaansa valmistaakseen aminohappoja, on optimaalisinta saada ruuasta nuo kaikki 22 aminohappoa.

NeoLifeShake on täydellinen ateriankorvike, palautusjuoma ja proteiinilisä. Siinä on kaikki 22 aminohappoa, 25 eri vitamiini- ja kivennäisainetta sekä proteiinit, rasvat- ja hiilihydraatit optimaalisessa suhteessa. NeoLifeShaken proteiinin PDCAAS -arvoksi on korkeimmillaan mitattu 1,73 ja keskiarvoksikin vajaa 1,4. PDCAAS – arvo on proteiinin sulamiseen ja imeytyvyyteen liittyvä aminohappoarvo. Hyvän ja laadukkaan proteiinilähteen arvo on 1. Tällaisia ovat mm. kananmuna, hera ja soija. NeoLifeShake ylittää siis roimasti tuon arvon 1.

NeoLifeShake on valmistettu niin, ettei se heilauttele verensokeria vuoristoradan lailla. Se minimoi rasvan varastoitumisen ja edistää sen palamista. Tämän vuoksi moni käyttää sitä osana painon pudotusta.

 

Yhdessä laatikossa on 15 annospussia. Makuina vanilja, suklaa ja marja.

Hinta 66,60€ (18.3.19 saakka)

Tilaukset: https://hoitohuonesinja.fi/kauppa/ tai hoitohuone.sinja@gmail.com

 

 

 

 

P.S. Laadukkaasta valmisteesta kertoo myös se, että Sami Jauhojärvi kertoi sivakoinneensa taannoin NeoLifeShaken voimilla olympiavoittoon!

Liikkuvuutta lonkkiin

Viime kesäisen leikkauksen myötä olin niin jumissa vielä useamman viikon jälkeenkin, etten pystynyt istumaan lattialla jalat 90 asteen kulmassa. Tämä pelästytti sen verran, että olen nyt alkanut venyttellä noin 3-4 kertaa viikossa. Minun tulee myös istuttua aika paljon suunnitellessani ja kirjoittaessanin näitä artikkeleita sekä tehdessäni kaukohoitoja, joten venyttely on todellakin paikallaan.

Moni muukin istuu päivän mittaan pitkiä aikoja. Istumisen vuoksi suuret lihasryhmät ovat passiivisena ja tämän johdosta rasva- ja sokeriaineenvaihdunta hidastuvat. Istuminen vaikuttaa myös tuki- ja liikuntaelimistöön varsinkin, kun työskentelyasennot ovat usein etukumaramaisia. Etureidet lyhenevät ja lonkankoukistajiin tulee kireyksiä. Näiden seurauksena lantio saattaa vetäytyä virheasentoon ja tästä saattaa aiheutua erilaisia selkäkipuja ja ryhtihäiriöitä. Lantion asennon kiertyminen virheelliseen suuntaan, voi aiheuttaa kipua myös polvissa, lonkissa, niskassa, hartioissa ja jopa keuhkojen tyhjeneminen loppuun saattaa häiriintyä.

Liian pitkään istumista kannattaa siis välttää ja nousta liikkeelle noin 45-60 minuutin välein. Lonkkien liikkuvuudesta kannattaa huolehtia myös venyttelyllä. Tässä on kolme venyttelyliikettä, joilla lonkan liikkuvuutta voi pitää yllä.

Lämmittele ensin hieman esimerkiksi heiluttelemalla ja pyörittelemällä jalkoja lonkasta lähtien tai polkemalla kuntopyörää.

1.Toispolviseisonta

Tämä on erittäin hyvä veytys lonkan koukistajalle. Asetu toispolviseisontaan. Nojaa lantiota eteenpäin, kuitenkin niin, että etumainen jalka pysyisi noin 90 asteen kulmassa ja selkä suorassa. Uloshengityksellä venytys, sisäänhengityksellä palautus. (Jos haluat vielä tehostaa venytystä, nosta etummaisen jalan puolen käsi ylös, jotta kylki venyy myös.)

Toista 10 kertaa ja vaihda jalkaa.

2.  Lonkkien avaus istuen

Tämä venytys avaa lonkkia ja venyttää sisäreisiä. Istu tasaisesti molemmilla istuinluilla, jalkapohjat vastakkain. Venytystä saa tehostettua vetämällä kantapäitä lähemmäs kehoa tai painamalla käsillä polvia alas lattiaan.

Tee muutama pidempi, noin 30 sekunnin venytys.

3. Joutsenvenytys

Joutsenvenytys avaa lantiota ja venyttää myös pakaralihasta. Mene konttausasentoon ja laita siitä toinen jalka koukkuun eteesi lattialle. Liuúta toinen jalka suoraksi taakse. Pyri pitämään selkä mahdollisimman suorana.

Hengittele rauhallisesti ja pysy asennossa noin 10 sekuntia. Nojaa sitten eteen koukussa olevan jalan päälle ja pysy siinäkin noin 10 sekuntia.

Toista 5 kertaa ja vaihda jalkojen asentoa.

 

 

Elämäntapamuutos

Ihminen tekee vuorokaudessa noin 50 000 valintaa. Heti aamulla herätessä voi valita torkuttaako kelloa vai nouseeko heti ylös, kumpaan jalkaan laittaa ensin sukan ja minkä värisen, pukeeko ensin housut vai paidan jne jne.

Jos tuntuu että elämäntavoissa joku tökkii, ärsyttää, huolestuttaa ja kaipaa muutosta esim. asenne vastoinkäymisiin, herkkujen syönti, unen puute, työmäärä, liikunnan vähyys tai rahan käyttö, ei suinpäin kannata suunnitella vaihtavansa tuhansia päivittäistä valintaansa uuteen. Rimakauhu iskee välittömästi tai viimeistään silloin, kun yrittää sinnitellä kaikkien uusien valintojen kanssa.

Vaikeinta on muutoksen aloittaminen. Mutta, jos et koskaan tee minkäänlaista muutosta valintoihisi, et voi saavuttaakaan mitään uutta ja mikään ei muutu. Muista, että asiaa siirtämällä, siirrät myös koko ajan lopputulokseen pääsemistä kauemmas, kauemmas, kauemmas ja kauemmas.

Maltti on valttia! Aloita pienistä asioista ja muutamasta päivittäisestä valinnasta. Kun teet samoja muutosta tukevia valintoja yhä uudelleen ja uudelleen, niistä tulee rutiineja. Pikkuhiljaa uusia valintoja voi lisätä ja lisätä, aikaisempien tullessa automaattisiksi.

Muutos

 

 

Älä ole liian ankara itsellesi. Kohtele itseäsi niin kuin kohtelisit parasta ystävääsi, kun hän retkahtaa ostamaan karkkipussin, jättää kävelylenkin väliin tai ottaa ylimääräisen työtehtävän, vaikka niitä piti vähentää. Sanot itsellesi, kuten sanoisit hänellekin: ”Älä lannistu! Tähän ei maailma kaadu ja seuraavalla kerralla voit valita toisin.”

Luota siihen, että Sinä onnistut!

Miksi toinen toipuu ja toinen ei?

Jos jollakulla olisi tähän yksiselitteinen vastaus, olisi hänellä taatusti Nobelin palkinto. Sairaudesta, tapaturmasta tai onnettomuudesta toipuminen on kovin monisäikeinen tapahtuma. Seuraavat pohdinnat ovat omiani, eikä niiden kanssa tarvitse olla samaa mieltä. Toivoisin kuitenkin, että mietit omalta osaltasi miksi olet toipunut jostakin tai mikä saattaa olla syynä, että jokin vaiva ei tunnu poistuvan ja ongelma on jäänyt pysyväksi, mihin suuntaan elämäsi muuttui sairauduttuasi tai vammauduttuasi?

Yhtenä suurimmista tekijöistä toipimisen polulla pidän positiivisen asenteen omaamista. Energia virtaa ihan erilailla mielessä ja ihan kudostasolla asti, kun olet sillä mielellä, että tästä toivutaan. Vaikka täydellistä toipumista ei olisi luvassakaan, kannattaa keskittyä niihin pieniin asioihin, jotka topumisessa menevät eteenpäin, iloita niistä ja olla kiitollinen jokaisesta. Jos heti alkuun on sitä mieltä ettei tästä tule mitään, ihan turha yrittää, miettien lisäksi mitkä kaikki asiat ovat huonosti ja mitä kaikkea oon menettänyt, saa se melkoisen pysähdyksen aikaan. Tilannetta voisi verrata johonkin tehtävään, joka pitää suorittaa. Itsekukin voi miettiä miten tehtävä tulee sujumaan, jos ympärillä olijat kannustavat ja tsempaaavat tai toisaalta silloin, jos kaikki huutelevat ikävyyksiä, toteavat ettei tekemisestäsi tule mitään ja sinun on ihan turha yrittääkään.

On asioita joihin emme voi vaikuttaa, kuten saamamme geenit. Sairauden siemen saattaa olla meissä jo syntymästä saakka. Silloin suureen rooliin astuvat elintavat. Mitä terveellisemmin elää, sitä kauemmas saattaa sairastumistaan lykätä. Ryhtiliikkeen voi tehdä myös jo sairastuttuaaan, kuten itse tein selkärankareuman iskiessä. Tukeakseni immuniteettiani, vaihdoin ruokavaliota, otin säännölliseen käyttöön ravintolisät ja nyt olen kohta yhdeksän vuoden ajan porskutellut reuman suhteen oireettomana. Keho on kyllä fiksu ja osaa korjata itseään, kunhan sillä on riittävästi oikeanlaisia rakennuspalikoita. Akustikusneurinooma -leikkauksen jälkeen minulle oli selvää, että haluan tukea vointiani ruualla ja ravintolisillä. Tästä linkistä voit lukea toipilasajan ravinnosta ja mitkä olivat leikkauksen jälkeen itselleni tärkeimmät ravintolisät ja miksi. 

Ruokavalio ei yksissään riitä, vaan lisäksi muut hyvinvoinninperuspilarit eli lepo ja liikunta tulisi olla balanssissa. Toipuva keho tarvitsee runsaasti lepoa ja ”akkujen lataamista”. On erilaisia mahdollisuuksia levätä: Meditaatio, musiikiin kuuntelu, energiahoito, äänimaljarentoutus ja muut rentoutusmenetelmät tai ihan vain huilailu mukavassa asennossa mahdollisimman vähin ajatuksin. Kuntoutumisessa myös liike on tärkeää silloin, kun vointi jo sen sallii. Tällöin kudoksissa vaihtuu nesteet, tulehdustekijät pääsevät paremmin pois kehosta, lihakset ja nivelet saavat liikeratansa mahdollisimman hyvin takaisin.

Entä sitten, kun mielestään on positiivisella asenteella, elintavatkin ovat terveelliset ja silti toipuminen ei edisty. Voisiko syy olla siinä, että olet laiminlyönyt kuitenkin jollain tapaa itseäsi? Touhuat ja hössötät vaikka polvea särkee eikä tekeminen nappaa yhtään. Teet kaiken mitä muut odottavat, toivovat ja pyytävät sinun tekevän. Itsestähuolehtiminen jää takaa-alalle tai se on pakonomaista, suorittamisen tapaista, josta puuttuu rentous ja nautinto. Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin muistaa, että tärkein henkilö olet SINÄ. Sinun tulisi tykätä itsestäsi niin paljon, että haluat itsellesi vain hyvää ja kohtelet itseäsi myös hyvin. Kun panostat itseesi ja toipumiseesi, on sinusta enemmän tukea ja apua myös muille.

 

Joskus sairaudesta tai onnettomuudesta jää pysyviä jälkiä. Silloin täytyy rakentaa itselleen uutta minuutta. Kuka olen nyt? Miten voisin elää mahdollisimman hyvää elämää uuden tilanteen kanssa, jotta en katkeroidu? Kysymys, joka mielestäni on myös hyvä esittää itselleen on: Miksi minulle jäi jäljelle tämä vamma tai sairaus? Tarkoituksena ei ole surkutella asiaa, vaan pohtia olisiko se kuitenkin jokin uusi mahdollisuus. Onko tarkoitus, että vaihdan työtä, harrastusta tai ajatusmaailmaa? Olisiko minulla annettavaa vertaistukihenkilönä muille vastaavassa tilanteessa oleville? Kirjottaisinko blogia kokemuksistani? Perustaisinko ryhmän, jossa sairaudesta voi keskustella saaden tukea ja apua? Tulisiko minusta liikunta-, näkö tai kuulorajoitteisten viestinviejä, joka edistäisi vammaisten palveluja? Kirjottaisinko positiivisia ja kannustavia runoja? Olenko se, joka vammasta huolimatta tai juuri sen vuoksi saa kanssaihmiset hyvälle tuulelle positiivisella elämänasenteellaan?

Jos toipuminen on yksin työlästä, voi aina turvautua ystävään, perheeseen tai ammattiapuun. Itse haluan osaltani energiahoidolla auttaa toipuvia saamaan lisää elinvoimaa ja energiaa, jotta itseparanemismekaniikka pääsee paremmin oikeuksiinsa. Olen vakuuttunut, että energiahoidolla on ollut iso rooli myös omassa toipumisessani. Vaikka ongelma olisi pysyväkin, voi energiahoito auttaa asian käsittelyssä ja siihen sopeutumisessa.

 

Kuuntele itseäsi

Suunnittelin ensin, että otsikko olisi ”Kuuntele kehoasi”, mutta sitten avasin uuden värityskirjan sattumanvaraisesti eräältä sivulta ja siinä luki ”Kuuntele itseäsi” ja se onkin mielestäni parempi otsikko.

Itsensä kuuntelu on kovin kovin vaikeaa. Aikaisemmin olin sitä mieltä, että vaikka tuntuu, ettei jaksa, niin jaksettava on. Mitä toisetkin sanoisivat, jos jättäisin jonkun homman kesken tai kokonaan tekemättä. Samoin olin sitä mieltä, etten sairaanakaan voinut olla töistä pois,  koska siitä aiheutuisi muille suunnitelmien muutoksia, uudelleen järjestelyjä ym. hankaluuksia. Tein myös kotitöitä puolikuntoisena, koska muut eivät mielestäni osanneet tehdä niitä niin hyvin kuin minä ja toinen seikka oli se, etten halunnut aiheuttaa ylimääräistä vaivaa. Olin siis korvaamaton, tai luulin olevani. Liki kymmenen vuotta sitten jouduinkin tilanteeseen, etten välittänyt flunssaisen kehon viesteistä ja porskutin vain menemään entisellä vauhdilla. Seurauksena olikin sitten kaksi  kuukautta sairaslomaa, joka meni melkolailla täysin sängynpohjalla. Vieläkin välillä laiminlyön kehoni tai tunteideni viestejä, vaikka olenkin jo mielestäni kehittynyt kuulostelemaan onko jokin asia minulle hyväksi vai ei.

Itseään voi laiminlyödä monin tavoin. Tavallisimmat ovat riittämätön lepo ja uni, liian suuret työmäärät tai liikaa aktiviteetteja voimiin nähden, huonolaatuinen tai itselle sopimaton ruoka, liikkumattomuus tai ylenmääräinen treenaus. Monilla on myös lähipiirissä ihmisiä, jotka aiheuttavat puheillaan ja teoillaan joko negatiivisia tunnereaktioita tai jopa fyysisiä oireita. Jos toistuvasti silti hakeudut tällaisten ihmisten seuraan tai et osaa vähentää kanssakäymistä vaikka huomaat sen tekevän hallaa itsellesi, niin silloinkin laiminlyöt itseäsi. Kannattaa myös kuunnella itseään siinä suhteessa mitä sanoo toisille, ettei olisi itse se negatiivinen henkilö joka aina valittaa ja mollaa toisia ja jonka seuraa muut alkavat vältellä.

Keho ja tunteet kyllä kertovat milloin menee liian lujaa, on nukuttu liian vähän tai jokin on muuten tekemisissä tai ajattelussa pielessä. Saattaa tulla ensin pieniä varotusmerkkejä, kuten väsymystä, vatsaoireita, vähäistä flunssaa, pieniä kipuja siellä täällä tai hermostuneisuutta. Jos tällöin ei yhtään kuuntele mitä keholla on sanottavaa, se ottaakin jossain kohtaa järeämmät aseet käyttöönsä ja vatsakivuista,  väsymyksestä ja flunssista tulee todella kovia tai tila menee niin vakavaksi, että sairastuu pysyvästi.

Autoa ja kehoa verrataan usein toisiinsa. Monet huoltavat autoa paljon paremmin kuin kehoaan vaikka auto on vain peltikoppainen ajovempele. Autossa on myös hälytysjärjestelmä, kuten kehossakin ja merkkivalo syttyy, jos bensa tai öljy on vähissä tai järjestelmä on havainnut jonkin muun ongelman. Harva tällöin sulkee silmänsä merkkivalolta ja ajaa porskuttaa vain loputtomasti eteenpäin. Miksi niin tehdään kuitenkin kehon kohdalla? Syitä on varmaan useita, kuten luulo siitä, että olemme korvaamattoamia, emme halua näyttää heikoilta tai laiskoilta. Toisaalta aika absurdia on yrittää olla ahkera ja vatsakivuista huolimatta työskennellä, kun todellisuudessa onkin sen verran laiska ettei ole jaksanut korjata ruokavaliotaan vaikka tietää, että määrätyt ruuat aiheuttavat vatsaoireita.

Sovitaanko siis, että elimistön hälytysjärjestelmän ilmoittaessa jostakin häiriöstä, pysähdymme heti ja kuulostelemme mistä se saattaisi johtua ja yritämme parhaamme mukaan korjata laiminlyönnit itseämme kohtaan, lepäämme, syömme terveellisesti, liikumme voinnin mukaan, tapaamme iloisia ja positiivisia ihmisiä ja käymme tarvittaessa hieronnassa, energiahoidossa tai muussa rentouttavassa ja akkuja lataavassa hoidossa.

dsc08739

 

 

Mikään tai kukaan ei ole tärkeämpi kuin sinä <3