Olen erityisherkkä. Oletko sinäkin?

Olin hiljattain kuuntelemassa Suomen Erityisherkät ry:n luentoa erityisherkkyydestä. Tiedän itse kuuluvani erityisherkkiin ja saan testeistä liki täydet pisteet. Jokainen on kuitenkin yksilönsä eikä ole tarkoitus, että omaat välttämättä kaikki erityisherkän ominaisuudet ennen kuin olet sellainen. Ominaisuuksia voi myös kehittää ja itse koen esimerkiksi osaavani suhtautua järisyttäviin elämäntapahtumiin tai toisten tunnepurkauksiin paremmin kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten, enkä vatvo liiaksi etukäteen asioita ja toisaalta murehdi jo tapahtunutta.

Minulla erityisherkkyys ilmenee mm. seuraavasti. Olen erittäin empaattinen ja tunteikas ja toisen sanattomatkin viestit saavuttavat minut. Kestän huonosti riitatilanteita, kritiikkiä ja aikaisemmin ne saivat minut pitkäksi aikaa pois tolaltani. Nyt osaan jo suodattaa paremmin toisten kommentteja ja vihanpurkauksia ymmärtäen etteivät kaikki vihanpurkaukset johdu minusta, vaan toisen omasta huonosta tai epävarmasta olosta. Koitan välttää riitoja ja olen sovittelevassa tai myötäilevässä roolissa. Koska en halua kellekään pahaa mieltä, suostun tehtäviin ja tapahtumiin vaikka en jaksaisi tai haluaisin. Tästä olen hieman jo päässyt eroon, mutta vielä on oppimista.

Olen myös perfektionisti. Jos jokin tehdään, niin se tehdään todella hyvin ja tarkkaan. Valitettavasti vaadin samaa myös muilta ja se aiheuttaa törmäyskursseja. Perfektionismi voi olla muutoinkin luonteenpiirteenä, mutta erityisherkkien on huomattu olevan taipuvaisia täydellisyyden tavoitteluun. Perfektionismi, kuten toisten miellyttäminenkin vie voimia ja ne uuvuttavat helposti. Voimiani vievät myös esimerkiksi isot ihmistapahtumat, hälinä, melu, kiire, useat samanaikaiset tehtävät…Viime kesäisen akustikusneurinoomaleikkauksen myötä nuo ovat vielä korostuneet toisen korvan kuurouden vuoksi.

Innostun helposti ja siis TODELLAKIN innostun. Toisaalta innostus saattaa lopahtaa lyhyeen, koska on vaikeaa olla syvällisesti kiinnostunut useista eri asioista samaan aikaan. Olen haltioissani kaikesta kauniista, kuten taiteesta, musiikista, luonnosta…Saatan myös liikuttua esimerkiksi kauniista musiikista. Joku toinen voi kohauttaa olkiaan ja todeta: ”Mitä ihmeellistä tuossa nyt on?”. Mielestäni olen myös luova ja osaan tarkastella asioita tai ongelmia useista eri näkökulmista. Olen herkkä tuoksuille, hajuille, kemikaaleille, homeelle, määrätyille ruoka-aineille ja koville äänille. Tunnistan kehossani hyvin herkästi erilaiset muutokset, kuten lämpötilan tai vireystilan muutokset. Selvätuntoisuuden lauetessa muutama vuosi sitten, aistin halutessani muutokset kehossa pieniä yksityiskohtia myöden, kuten energiankulku määrätyissä elimissä, tunteiden vaikutus kehon eri kohtiin, hermoston tilan, hormonihäiriöt…

Erityisherkkä reagoi siis kaikenlaisiin ärsykkeisiin valtaväestöä herkemmin. Aistit, tunteet ja hermosto ovat ikäänkuin ylivirittyneitä suhteessa tilanteeseen. Herkkyys on yleensä havaittavissa usealla eri osa-alueella painottuen yksilöllisesti vähän eri tavalla. Erityishekkyyden osa-alueita ova:

1. Fyysinen herkkyys, kuten melu, valo, äänet, kuuma, kylmä, yliherkkyydet eri aineille, ruoka-aineherkkyydet( esim. maito, vehnä, sokeri ja kofeiini) ja jopa herkkyys ruuan koostumukselle

2. Sosiaalinen herkkyys. Henkilö on todella empaattinen, tuntee myös toisten tunteet, rasittuu ihmisistä ja uusista tilanteista.

3. Psyykkinen herkkyys. Asioiden ottaminen raskaasti, murehtiminen, luovuus, taiteet.

4. Henkinen herkkyys, kuten intuitio, oikeudenmukaisuus, eettisyys.

Herkkyys on synnynnästä, mutta sitä voi opetella hieman hallitsemaan. Kuormituksen päästessä yli sietokyvyn voi ilmetä oireita, kuten päänsärky, rytmihäiriöt, vapina, pahoinvointi, unihäiriöt, ärtyisyys tai paniikkikohtaukset. Herkät ihmiset saavat helposti sakraalichakran (navan alapuolella olevan energiakeskuksen) pois raiteiltaan. Sen lisäksi monella myös kaikki energiakanavat eli meridiaanit ovat enemmän tai vähemmän jumissa. Nämä jumittuneet energiat saattavat myös aiheuttaa fyysisiä oireita ja pitkään jatkuessaan hermoston ylikierrostilan kera ne aiheuttavat esim. väsymystä, mielialan laskua ja voimattomuutta. Erityisherkkä tarvitsee siis paljon aikaa yksin oloon, rauhallisuuteeen ja hiljaisuuteen ladatakseen akkuja ylikuormituksen jälkeen ja tasapainottaakseen energiankulkuaan.

Erityisherkällä sekä ympäristöllä on toisinaan haasteita kohdata toisensa, mutta tunnistamalla itsessäsi herkkyyden, osaat rajata paremmin toimintaasi ja välttää ylikuormittumisen. Toivoisin myös kanssaihmisiltä avarakatseisuutta silloin, jos toisen reaktiot eivät vastaa yleisesti omaksuttuja reaktioita tai toinen on erittäin ”hitaasti lämpenevää” sorttia erilaisille asioille, muutoksille ja tilanteille. Erilaisuus on kuitenkin rikkautta ja tuo elävyyttä kaikkien elämään.

 

 

Väliaikatietoja voinnistani

Kertauksena sen verran, että minulta leikattiin kesäkuussa Akustikusneurinooma eli kuulohermon kasvain. Neurokirurgi joutui jättämään kasvainta takaraivolle, koska se oli niin pahasti kiinni kasvohermossa sekä aivorungossa. Leikkauksen myötä kasvohermo halvaantui osittain, oikea korva kuuroutui, silmiin tuli paha karsastus, oikean käden hermotus ei toiminut kunnolla ja oli tasapainovaikeuksia. (Jos haluat lukea koko tarinani niin se alkaa TÄÄLTÄ)

Vointi koheni kuitenkin vauhdilla. Pääsin pian eroon silmälapusta ja rollaattorista. Oikea käsi ei tuntunut enää niin kömpelöltä ja oikea puoli kasvoista alkoi pikkuhiljaa liikkua. Irvistelin kasvoja, tein jumppaliikkeitä, kävin fysioterapiassa, seisoin tasapainolaudalla ja, kun kävely alkoi sujua, aloin tehdä kävelylenkkejä. Aluksi lenkit olivat pari sataa metriä, mutta nyt menee jo hyvin 4km epätasaisessakin metsämaastossa.

Magneettikuvat otettiin heti leikauksen jälkeen ja nyt lokakuun alussa uudestaan. Hieman jännitti, onko jäljelle jäänyt kasvain mahdollisesti kasvanut. Olo oli erittäin helpottunut neurokirurgin kertoessa, että kasvain ei ollut suurentunut, päinvastoin jopa pienentynyt. Vaikka olenkin ollut koko tämän prosessin ajan erittäin positiivisella mielellä, en tiedä olisinko jaksannut samantien uutta leikkausrumbaa yhtä  hyvällä asenteella. Onneksi siitä ei heti tarvinnut ottaa selvää 🙂 Vielä ei tietenkään tiedä onko uusi leikkaus jossain kohtaa ajankohtainen, mutta sitä ei kannata murehtia nyt yhtään etukäteen. Tilannetta seurataan magneettikuvilla vuosittain.

Lääkärintarkastuksessa sain ajoluvan takaisin. Aika mahtavaa,  kun voi ihan itsenäisesti kurvata vaikka kauppaan, kun sinne piti aina pyytää kyyti joltain. Muutenkin rajoituksia poistettiin ja saan elää niin normaalia elämää kuin pystyn.

Sairauslomani jatkuu lokakuun loppuun ja sen jälkeen palaan osittain töihin. Osittainen sairausloma johtuu siitä, että oikea käsi ei vielä kestä hieromista, koska sen hermotus ”sai siipeensä” kasvaimen ja leikkauksen myötä. Lääkäri lohdutti, että hermoperäisissä vaurioissa vuosi on yleensä toipumisaikaa ja sen jälkeen nähdään jääkö vaurio pysyväksi. Jos sinulla on lahjakortti johonkin hierontaan, niin voit vaihtaa sen halutessasi energiahoitoon tai voit jäädä odottelemaan käteni kuntoutumista.

Energiahoidot aloitan siis innolla 1.11 <3

Voit nyt jo varata aikaa, 0442799097 tai hoitohuone.sinja@gmail.com tai yhteydenottokaavakkeella 

Jos, energiahoidot ovat vieraita, niin lue lisää: Energiahoito ja Kaukohoito

P.S. Muistathan, että samasta osoitteesta saat edelleen klassista hierontaa. Mieheni Jarno on koulutettu hieroja ja urheiluhieroja. Aikoja voit valita tuosta samasta puhelinnumerosta ja s-postiosoitteesta.

 

Toiset tykkää avannosta, toiset paljusta

Vesi vanhin voitehista, kuten sanotaan. Sekä lämpimällä että kylmällä vedellä on molemmilla ovat positiiviset vaikutuksensa.

Lämpimiä kääreitä on esimerkiksi käytetty jo antiikin ajoista lähtien ja terveyskylpylät ovat olleet suosittuja. Kaikki tietävät, että vamman tai tapaturman sattuessa kylmäpussi on todella hyvä ensiapu.

Toisille raukeutta ja hyvää oloa tuo avannossa pulahtaminen, toiset taas nauttivat paljun lämpimästä rentouttavasta fiiliksestä.

KIRAMIN BLOGISTA voit lukea mihin kaikkeen me JR-Hieronnan Jarnon kanssa käytämme kylmää tai kuumaa tukeaksemme asiakkaidemme hyvinvointia. Blogista saat myös tarkempaa infoa mitä positiivisia vaikutuksia kylmällä tai lämpimällä hoidolla on.

Oletko sinnittelijä?

Hirveä flunssa ja päänsärky, mutta enhän mitenkään voi olla pois töistä -siis sinnittelen.

Polvi on särkenyt jo viisi viikkoa, joudun kävelemään klenkaten, mutta yritän pärjätä -siis sinnittelen.

Vanhempainillassa kysytään vapaaehtoista. Kukaan ei viittaa. Itse en mitenkään ehtisi, mutta pakko kai se homma on  hoitaa -siis sinnittelen.

Parisuhde tuntuu olevan aivan karikolla, mutta muutos uuteen pelottaa -siis sinnittelen.

Pomo lykkää koko ajan uutta projektia, vaikka vanhatkin ovat kesken. En osaa sanoa ei -siis sinnittelen.

 

Itse olen aikoinani ollut sinnittelijä. Välilevyn pullistumassa en muistaakseni pitäny paria päivää enempää sairaslomaa, jos sitäkään. Pitkin päivää oli mentävä makuulle, koska istuminen ja seisominen oli niin kivuliasta. Tämä tarkoitti sitä, että maksasin leikkipuiston penkillä, kerhon lattialla yms. ja yritin vahtia hoitolapsia. Samaten ”pääkainalossa” on tullut järjestettyä lapsille naamiaisia, teemapäiviä, retkiä… kaikkine itsetehtyine herkkuineen tietysti. Tenniskyynärpää oireiden kanssa oli pakko haravoida, etteivät naapurit ihmettele lehtivuoria pihalla. Molemmat lapset ovat olleet huonoja nukkujia ja herättelivät vielä suht isoinakin. Yhteensä valvoin tai heräilin noin 13 vuotta putkeen. Fiksu veto olisi ollut pyytää apua, että olisi sannut muutaman perättäisen kokonaisen yön nukkua, mutta EI, VAAN SINNITTELIN. Näin jälkeenpäin koko touhu kuulostaa ihan hölmöläisen hommalta.

Ajatelkaa, jos ystävänne tulisi töihin kipeänä tai olisi klenkannut jo viikko tolkulla. Tai huomaatte, että hän riutuu ja voi huonosti parisuhteen tai liiallisen työmäärän takia. Tottakai kokisitte myötätuntoa häntä kohtaan ja kehottaisitte menemään lääkäriin tai koittaisitte neuvoa työ- tai parisuhdeasioissa tai ohjaamaan ammattiauttajalle. MUTTA MIHIN KATOAA EMPAATTISUUS, MYÖTÄTUNTO JA RAKKAUS, KUN ON KYSE OMASTA ITSESTÄ?

Sinnittelijä näyttää ulospäin vahvalta, reippaalta, osaavalta ja aktiiviselta. Hän saa myös kiitosta ja kehuja aktiivisuudestaan ja jaksamisestaan. Hetkellisesti kiitokset ja kehut voivat kantaa eteenpäin, mutta ei kissakaan kiitoksella elä, kuten sanotaan. Nyt energiahoitajana olen saanut huomata miten paljon on ihmisiä, jotka sinnittelevät ja sinnittelevät. Valitettavasti se kostautuu jossain vaiheessa. Ensin tulee ehkä pieniä varoitusmerkkejä, kuten pieniä flunssia, vatskipuja, päänsärkyä, huonosti nukuttuja öitä. Pikkuhiljaa ”panokset kovenevat”. Ilmaantuu rytmihäiriöitä, selittämättömiä kipuja, pahoja migreeni kohtauksia, verenpainetta, kilpirauhasen vajaatoimintaa, paniikkikohtauksia jne.

Sinnittelijä suurin kompastuskivi on se, että sinnitellessään, hän aina tekee toimintoja jonkinmoisen negatiivisen tunteen vallassa, hieman hampaat irvessä ja näiden negatiivisten tunteiden keräännyttyä kehoon, saavat ne aikaan mitä moninaisempia ongelmia. Monesti sinnittelijöillä energiahoidossa ensimmäisillä kerroilla energiaa menee liki ainoastaan tunnepuolen asioiden sekä hermoston tasoittamiseen. Vaikka fyysiseen ongelmakohtaan ei menisi ollenkaan energiaa, fyysiset oireet kuitenkin yleensä helpottavat, koska tunnepuolen jumi on se isompi ongelma.

Kohdellaan siis itseämme, kuten parasta ystäväämme. Kaikkeen ei tarvitse suostua, kaikkea ei tarvitse tehdä ja sinä tiedät itse minkä verran jaksat.

 

 

Ole itsellesi empaattinen, ystävällinen ja myötätuntoinen <3

 

 

Suola

Suola eli natriumkloridi on erittäin tärkeää elimistölle. Se auttaa mm. kalsiumia imeytymään luustoon, mahdollistaa aminohappojen, hiilihydraattien ja antioksidanttien pääsyn soluun. Suola on tärkeää myös proteiinien hyväksikäytössä, hermoimpulssien siirrossa, verenpaineen säätelyssä ja se on apuna virusten ja bakteerien tuhoamisessa.

Erityisesti vanhusten ja liikuntaa harrastavien on huolehdittava riittävästä suolan saannista. Vanhuksilla aineenvaihdunta hidastuu ja solut (varsinkin aivosolut!) tarvitsevat enemmän suolaa ja proteiinia toimiakseen normaalisti. Paljon liikkuvilla tai tosi niukasti suolaa käyttävillä saattaa suolan puute aiheuttaa lihaskramppeja, rytmihäiriöitä ja matalaa tai korkeaa verenpainetta (riippuen yksilön juodusta nesteen määrästä).

 

Tavallinen ruokasuola on mineraaliköyhää. Siitä on teollisessa prosessissa poistettu tärkeitä tekijöitä. Lisäksi einekset ja valmisruuat sisältävät aivan liikaa tätä käsiteltyä suolaa, joka tutkitusti aiheuttaa monia terveysongelmia, kuten verenpaineen nousu, nesteen kertyminen kehoon, aivoinfarktin riskin suureneminen ja munuaisongemien lisääntyminen. Terveysongelmat johtuvat siitä, että teollinen ruokasuola on niin käsiteltyä, että se sisältää liki yksinomaan natriumina ja kloridia eikä keho pysty sitä käyttämään tarkoituksenmukaisella tavalla.

dsc_0386-300x199

 

Merisuola on teollista suolaa parempi vaihtoehto, mutta suolan ”kuningas” on HIMALAJAN KRISTALLISUOLA. Siinä on yhteensä 84 eri mineraalia. Vaaleanpunaisen värinsä se saa juuri näistä mineraaleista. Se on puhdasta luonnon suolaa, jota ei ole jalostettu.

Pieni teko, suolan vaihtaminen luonnolliseen kristallisuolaan, voi olla elimistösi kannalta hyvinkin suuri teko 🙂