Olen erityisherkkä. Oletko sinäkin?

Olin hiljattain kuuntelemassa Suomen Erityisherkät ry:n luentoa erityisherkkyydestä. Tiedän itse kuuluvani erityisherkkiin ja saan testeistä liki täydet pisteet. Jokainen on kuitenkin yksilönsä eikä ole tarkoitus, että omaat välttämättä kaikki erityisherkän ominaisuudet ennen kuin olet sellainen. Ominaisuuksia voi myös kehittää ja itse koen esimerkiksi osaavani suhtautua järisyttäviin elämäntapahtumiin tai toisten tunnepurkauksiin paremmin kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten, enkä vatvo liiaksi etukäteen asioita ja toisaalta murehdi jo tapahtunutta.

Minulla erityisherkkyys ilmenee mm. seuraavasti. Olen erittäin empaattinen ja tunteikas ja toisen sanattomatkin viestit saavuttavat minut. Kestän huonosti riitatilanteita, kritiikkiä ja aikaisemmin ne saivat minut pitkäksi aikaa pois tolaltani. Nyt osaan jo suodattaa paremmin toisten kommentteja ja vihanpurkauksia ymmärtäen etteivät kaikki vihanpurkaukset johdu minusta, vaan toisen omasta huonosta tai epävarmasta olosta. Koitan välttää riitoja ja olen sovittelevassa tai myötäilevässä roolissa. Koska en halua kellekään pahaa mieltä, suostun tehtäviin ja tapahtumiin vaikka en jaksaisi tai haluaisin. Tästä olen hieman jo päässyt eroon, mutta vielä on oppimista.

Olen myös perfektionisti. Jos jokin tehdään, niin se tehdään todella hyvin ja tarkkaan. Valitettavasti vaadin samaa myös muilta ja se aiheuttaa törmäyskursseja. Perfektionismi voi olla muutoinkin luonteenpiirteenä, mutta erityisherkkien on huomattu olevan taipuvaisia täydellisyyden tavoitteluun. Perfektionismi, kuten toisten miellyttäminenkin vie voimia ja ne uuvuttavat helposti. Voimiani vievät myös esimerkiksi isot ihmistapahtumat, hälinä, melu, kiire, useat samanaikaiset tehtävät…Viime kesäisen akustikusneurinoomaleikkauksen myötä nuo ovat vielä korostuneet toisen korvan kuurouden vuoksi.

Innostun helposti ja siis TODELLAKIN innostun. Toisaalta innostus saattaa lopahtaa lyhyeen, koska on vaikeaa olla syvällisesti kiinnostunut useista eri asioista samaan aikaan. Olen haltioissani kaikesta kauniista, kuten taiteesta, musiikista, luonnosta…Saatan myös liikuttua esimerkiksi kauniista musiikista. Joku toinen voi kohauttaa olkiaan ja todeta: ”Mitä ihmeellistä tuossa nyt on?”. Mielestäni olen myös luova ja osaan tarkastella asioita tai ongelmia useista eri näkökulmista. Olen herkkä tuoksuille, hajuille, kemikaaleille, homeelle, määrätyille ruoka-aineille ja koville äänille. Tunnistan kehossani hyvin herkästi erilaiset muutokset, kuten lämpötilan tai vireystilan muutokset. Selvätuntoisuuden lauetessa muutama vuosi sitten, aistin halutessani muutokset kehossa pieniä yksityiskohtia myöden, kuten energiankulku määrätyissä elimissä, tunteiden vaikutus kehon eri kohtiin, hermoston tilan, hormonihäiriöt…

Erityisherkkä reagoi siis kaikenlaisiin ärsykkeisiin valtaväestöä herkemmin. Aistit, tunteet ja hermosto ovat ikäänkuin ylivirittyneitä suhteessa tilanteeseen. Herkkyys on yleensä havaittavissa usealla eri osa-alueella painottuen yksilöllisesti vähän eri tavalla. Erityishekkyyden osa-alueita ova:

1. Fyysinen herkkyys, kuten melu, valo, äänet, kuuma, kylmä, yliherkkyydet eri aineille, ruoka-aineherkkyydet( esim. maito, vehnä, sokeri ja kofeiini) ja jopa herkkyys ruuan koostumukselle

2. Sosiaalinen herkkyys. Henkilö on todella empaattinen, tuntee myös toisten tunteet, rasittuu ihmisistä ja uusista tilanteista.

3. Psyykkinen herkkyys. Asioiden ottaminen raskaasti, murehtiminen, luovuus, taiteet.

4. Henkinen herkkyys, kuten intuitio, oikeudenmukaisuus, eettisyys.

Herkkyys on synnynnästä, mutta sitä voi opetella hieman hallitsemaan. Kuormituksen päästessä yli sietokyvyn voi ilmetä oireita, kuten päänsärky, rytmihäiriöt, vapina, pahoinvointi, unihäiriöt, ärtyisyys tai paniikkikohtaukset. Herkät ihmiset saavat helposti sakraalichakran (navan alapuolella olevan energiakeskuksen) pois raiteiltaan. Sen lisäksi monella myös kaikki energiakanavat eli meridiaanit ovat enemmän tai vähemmän jumissa. Nämä jumittuneet energiat saattavat myös aiheuttaa fyysisiä oireita ja pitkään jatkuessaan hermoston ylikierrostilan kera ne aiheuttavat esim. väsymystä, mielialan laskua ja voimattomuutta. Erityisherkkä tarvitsee siis paljon aikaa yksin oloon, rauhallisuuteeen ja hiljaisuuteen ladatakseen akkuja ylikuormituksen jälkeen ja tasapainottaakseen energiankulkuaan.

Erityisherkällä sekä ympäristöllä on toisinaan haasteita kohdata toisensa, mutta tunnistamalla itsessäsi herkkyyden, osaat rajata paremmin toimintaasi ja välttää ylikuormittumisen. Toivoisin myös kanssaihmisiltä avarakatseisuutta silloin, jos toisen reaktiot eivät vastaa yleisesti omaksuttuja reaktioita tai toinen on erittäin ”hitaasti lämpenevää” sorttia erilaisille asioille, muutoksille ja tilanteille. Erilaisuus on kuitenkin rikkautta ja tuo elävyyttä kaikkien elämään.

 

 

”Sul on sisälläs valtameren kokoinen voima”

Kuka päättää mitä kulloinkin teet ja mihin menet? Puolisosi?Lapsesi?Työkaverisi? Tuntuuko sinusta siltä, että he päättävät myös mielipiteistäsi ja tunteistasi?Kenen polkua kuljet? Omaasi vai jonkun muun valitsemaa polkua?

Vastuunottaminen omista asioistaan ja tekemisistään voi olla vaikeaa ja tuntuu ensin haastavalta. Jokaisella on kuitenkin lupa kontrolloida omaa elämää ja sen suuntaa. Vastuunottoa voi harjoitella pikkuhiljaa kertomalla mielipiteistään ja pysymällä tekemissään päätöksissään. Toisia ei tarvitse seurata kuin ”hai laivaa” vaan tottumuksen takia.

 

 

”Meistä jokainen on polku jonnekin

Mutta viisaus on siinä, että ymmärtää

Ketä seurata pitkään, milloin kääntyy pois.

Ja, että ihmistä pitkin sä et ikinä voi itseesi matkustaa.”

 

 

Muiden tekemisiin ja sanomisiin tai sanomatta jättämisiin ei kannata takertua. Älä anna muiden ihmisten virheiden vaikuttaa siihen mitä tunnet. Jos saat ilkeän ryöpyn niskaasi, se on vain jonkun toisen ihmisen pahoinvoinnin purkaus tai hänen henkilökohtainen mielipiteensä.

 

”Ja, et on helpompi antaa muille anteeksi,

kuin jäädä kaunaan kii”’

 

Olosuhteiden ja muiden ihmisten syyttely vie turhaan energiaa. SINÄ itse voit päättää miten positiivisena oman elämäsi ja asiasi näet. Ja vaikka tänään ei kaikki sujuisi niin kuin strömsössä, niin huomenna on uusi päivä ja uusi mahdollisuus. Kukaan ei voi estää SINUA olemasta juuri sellainen kuin haluat!

 

”Sul on sisälläs valtameren kokoinen voima,

jonka sä voit oppaaksesi valjastaa”

 

(Sitaatit Apulannan kappaleesta,  Valot pimeyksien reunalla.)

Toispuolinen kuurous -Mitä kannattaa ottaa huomioon?

Itse olen nyt ollut toispuolisesti kuuro noin 10 kuukautta. Paljon on mahtunut mukaan hauskoja kommelluksia huonon kuulon vuoksi, mutta myös haastavia tilanteita. Toispuolikuuroudesta kannattaa mainita, koska muuten ympäristö voi saada sinusta ylpeän, hajamielisen ja ehkä ”tyhmänkin” kuvan. Älykkyyteenhän se välttämättä ei liity mitenkään. Valitettavasti osa huonokuuloisista eristäytyy, koska keskustelutilanteet ovat haastavia varsinkin meluisassa ympäristössä ja kuunteleminen voi olla todella kuormittavaa. Listasin tähän muutamia eteen tulleita tilanteita, joista hyvin kuuleva voi saada vinkkejä miten kohdata kuulovammaisen. Tässä käsittelen siis kuulovammaista, joka kuulee vain toisella korvalla.

  • Puhuthan selkeästi ja kasvot huonokuuloiseen päin, jotta hän voi lukea puhetta myös huulilta

  • Ole kärsivällinen. Voit joutua toistamaan saman asian monta kertaa

  • Jos tilassa on muita ja haluat huonokuuloisen huomion, kosketathan häntä esim. käsivarteen tai olkapäähän, jotta huonokuuloinen tietää sinun puhuvan juuri hänelle

  • Jos sinulla on mahdollisuus vaikuttaa tilan taustameluun (TV, radio, istumapaikan valinta…), niin toispuolikuuro on mielissään mahdollisimman hiljaisesta ja rauhallisesta keskustelupaikasta

  • Älä loukkaannu, jos huonokuuloinen ei lähde kanssasi ostoskeskukseen, ravintolaan, messuille yms. Vika ei ole luultavimmin ole sinussa, vaan hälisevä ja meluinen ympäristö on haastava ja kuormittava.

  • Toispuolikuuro sijoittuu mielellään tilaan niin, että mahdollisimman moni on hänen kuulevalla puolellaan. Jos teet istumajärjestystä, niin olisi hienoa, jos voisit ottaa tämän huomioon.

  • Toisessa huoneessa, isossa tilassa, metsässä yms. toispuolikuurolle ei kannata huutaa: ”Olen täällä”. Suuntakuulo ei toimi, joten hän ei osaa yhtään hahmottaa missä ”täällä” on. Mene siis mieluiten hänen viereensä sanomaan asia, tai pyydä häntä pysymään paikoillaan tai huhuilemaan metsässä sinua, jotta löydätte toisenne.

  • Jos neuvottelussa tai muussa ryhmässä on kuulovammainen, nostathan kätesi ylös tai teet muun eleen, jotta hän tietää sinun puhuvan.

  • Useimmiten kuulovammainen ei halua vammastaan ja tilanteesta tehtävän isoa numeroa, mutta pienillä huomaavaisilla eleillä saat hänet tuntemaan itsensä tasavertaiseksi haitasta huolimatta.

 

Maidottomat, gluteenittomat pinaattiletut

Pinaatissa on runsaasti antioksidantteja ja rautaa, kuten muissakin tumman vihreissä kasviksissa. Halusin letuista ruokaisammat, joten jätin jauhot melko minimiin ja pinaattia laitoin runsaasti. Tässä on resepti maidottomiin, gluteenittomiin pinaattilettuihin:

Tarvitset:

300g     Hienonnettua, pakastepinaattia

3            Munaa

2,5 dl    Kaurakermaa

1    dl     Kauraleseitä

1    dl     Maissijauhoja

2   kpl  Valkosipulinkynsiä

1/2 dl   Tuoretta ruohosipulia

1    tl    Ruususuolaa

1    tl    Leivinjauhetta

Öljyä paistamiseen

Sulata pinaatit ja hienonna hieman ruohosipuleita. Laita kaikki ainekset blenderiin ja sekoita tasaiseksi.

Paista öljyssä pieniä lettuja.

Nauti ”kermaviilikastikkeen” eli kaura Ruokaan Fraichen ja puolukoiden kera.

NeoLifeShake -proteiinijuoma

Jokainen solu tarvitsee proteiinia toimiakseen kunnolla. Proteiineja tulisi saada mielellään jokaisella aterialla, koska kehossa on aina jotain rakennettavaa tai korjattavaa ja proteiinit ovat vastuussa näistä ”raksahommista”. Erityisen tärkeitä proteiinit ovat raskaana oleville, nopeasti kasvaville nuorille,  urheilijoille, vanhuksille ja sairaudesta toipuville. Proteiinit koostuvat aminohapoista, joita on kaikkiaan 22kpl. Osa näistä on välttämättömiä ja osaa keho pystyy itse valmistamaan. Jotta elimistön ei tarvitse käyttää energiaansa valmistaakseen aminohappoja, on optimaalisinta saada ruuasta nuo kaikki 22 aminohappoa.

NeoLifeShake on täydellinen ateriankorvike, palautusjuoma ja proteiinilisä. Siinä on kaikki 22 aminohappoa, 25 eri vitamiini- ja kivennäisainetta sekä proteiinit, rasvat- ja hiilihydraatit optimaalisessa suhteessa. NeoLifeShaken proteiinin PDCAAS -arvoksi on korkeimmillaan mitattu 1,73 ja keskiarvoksikin vajaa 1,4. PDCAAS – arvo on proteiinin sulamiseen ja imeytyvyyteen liittyvä aminohappoarvo. Hyvän ja laadukkaan proteiinilähteen arvo on 1. Tällaisia ovat mm. kananmuna, hera ja soija. NeoLifeShake ylittää siis roimasti tuon arvon 1.

NeoLifeShake on valmistettu niin, ettei se heilauttele verensokeria vuoristoradan lailla. Se minimoi rasvan varastoitumisen ja edistää sen palamista. Tämän vuoksi moni käyttää sitä osana painon pudotusta.

 

Yhdessä laatikossa on 15 annospussia. Makuina vanilja, suklaa ja marja.

Hinta 67,70

Valitettavasti Hoitohuone Sinjan verkkokaupasta ei voi enää tilata NeoLifetuotteita, mutta voit tilata niitä suoraan NeoLife:sta

Rekisteröityminen asiakkaaksi on ilmaista ja  tarvitset vain  Distributor ID-koodin joka on 44-800841

 

 

 

 

P.S. Laadukkaasta valmisteesta kertoo myös se, että Sami Jauhojärvi kertoi sivakoinneensa taannoin NeoLifeShaken voimilla olympiavoittoon!

Maailman helpoin kanakeitto

Nyt talvella, kun ei ole saatavilla tuoreita suomalaisia kasviksia, lintsaan välillä ja teen keiton pakastekasviksista. Ei siis tarvitse kuin paistaa kanat.

Tarvitset seuraavat ainekset:

800g             maustamatomia kanan fileesuikaleita

4pss (1200g) kasvissekoituksia, esim. Apetit Puutarhurin sekoitus, Apetit Sadonkorjuukasvikset

(tai 2pss pakastekasviksia + tuoretta parsaa, porkkanaa, kesäkurpitsaa…tai talvellahan mikään ei ole tuoretta, mutta halutessasi voit siis laittaa joukkoon hieman myös kasviksia, jotka ei ole pakastettuja)

2dl                kookoskermaa tai Alpro Cuisine coconut

2dl                kaurakermaa

suolaa, kurkumaa, kuivattuja yrttejä, valkosipulijauhetta…

Mittaa kattilaan sen verran vettä, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät. (Jos osa on tuoreita, niin laita ne ensin muutamaksi minuutiksi kiehumaan ja lisää sitten pakasteet). Keitä kasviksia noin 5min.

Paista kanat. Mausta kanat suolalla, kurkumalla ja haluamasi muilla mausteilla. Lisää keittoon paistetut kanat, kermat, mahdolliset kuivatut yrtit ja valkosipulijauhe. Tarkista maku ja lisäile kurkumaa ja suolaa tarpeen mukaan. Anna kiehua hiljelleen vielä reilu 5min.

Nauti siemennäkkärin kera!

Hoitohuone Sinja Instagramissa

Usealta taholta on tullut pyyntöjä, että Hoitohuone Sinjan löytäsi myös instagramista. Nyt vihdoin löytyy!

Perustin kaksi vähän erilaista tiliä. Toinen on keskittynyt enemmän ravintoasioihin  sekä muuhun fyysisempään hyvinvointiin.

elinvoimaaravinnosta

Toisessa puolestaan on asiaa energioista, energiahoidoista, äänimaljahoidosta ja esimerkiksi itsensä kehittämisestä

hoitohuonesinja

Tervetuloa myös instagramiin seuraamaan kirjoittelujani 🙂

 

Äänimaljarentoutus

Äänimaljarentoutus perustuu resonoinnin eli myötävärähtelyn periaatteeseen. Äänimaljojen ääniaallot ja värähtely tunkeutuvat syvälle kudoksiin solutasolle asti ja ne syvärentouttavat sekä kehoa että mieltä. Ihmisessä on noin 70% vettä, joten keho on hyvin vastaanottavainen tälle värähtelylle. Samoin kuin kiven heitto veteen saa sen värähtelemään, saavat äänimaljat aikaan soluissasi pienen värähtelyn.

Äänimaljarentoutus saattaa helpottaa esimerkiksi erilaisissa kipu- ja jännitystiloissa tai stressissä ja se voi auttaa myös unettomuuteen. 45minuutin hoito vastaa noin kolmen tunnin yöunia. Nykyajan hektisessä elämässä äänimaljat ovat hyvä vastapaino kiireelle. Keho sekä mieli saavat hetken hengähtää ja toipua kaikesta ylimääräisestä ärsyketulvasta.

Itselläni on käytössä käsin taotut Tiibetiläiset maljat, jotka olen valinnut monien maljojen joukosta keskenään harmonisesti soivaksi maljaperheekseni. Kukin malja soi lähellä jotakin määrättyä nuottia, mutta värähtelevät kyllä soittaessa laajemminkin.

Yksilöhoidossa hoidettava makaa mukavasti hoitopöydällä viltin alla. Soitan maljoja asiakkaan kehon päällä sekä ympärillä kumauttaen aika ajoin maljaa soittokapulalla. Halutessa voi maljan laittaa jumittuneiden lihasten päälle tai lähelle kipukohtaa, jolloin värähtely auttaa lihasta rentoutumaan ja kudoksissa pääsee nesteet ja veri kulkemaan vapaammin. Hoito kestää yhteensä 45 minuuttia, jonka lopussa äänen vastavoimaksi hiljennytään muutamaksi minuutiksi ja rentous saa vielä syventyä ja jatkua. Herättelen lopuksi asiakkaan lempeästi thingsoilla eli meditaatiokelloilla.

Tarjoushintaan 40€/hoitokerta

Ryhmähoidossa osallistujat makaavat alustojen päällä peiton alla. Ensimmäiset 20 minuuttia autan ryhmäläisiä myös sanallisesti rentoutumaan äänimaljojen ohessa. Seuraavat 20minuuttia soitan pelkästään maljoja ja samoin kuin yksilöhoidossa, ryhmässäkin hiljennytään vielä lopuksi muutamaksi minuutiksi äänen vastapainoksi. Ryhmähoidon hinta määräytyy kukin ryhmän mukaan. Siihen vaikuttavat mm. ryhmän koko, matkojen pituus yms. Otathan yhteyttä ja kysyt tarjousta juuri sinun ryhmällesi.

 

Kokemuksia äänimaljahoidostani:

”Rentouttavaa!”

”Hoidon aikana rentouduin paremmin kun maljoja soitettiin vieressä eikä kehon päällä. En havainnut hierovaa vaikutusta kuin vasta myöhemmin. Rento olo tuli kuin pikkuhiljaa muistuttaen hieronnan jälkeistä tilaa, mutta tuntui syvemmällä kehossa. Seuraavana aamuna kireät leukaluuni tuntuivat myös rennommilta. Suosittelen.”

” Äänimaljarentoutus oli nimensä veroinen, rentouttava. Melkein nukahdin muutamaan kertaan. Tehtävälistat väkisin hävisivät mielestä.”

” Äänimaljahoidon jälkeen illalla ei paleltanut ollenkaan. Olen koko talven palellut iltaisin.”

Heimon tarina

Olipa kerran Heimo, jonka elämä oli ”ihan ok”. Puolisoa ei ollut, mutta muuten elämä rullasi eteenpäin turvallisesti samaa rataa: Työ, kotityöt, nukkuminen, työ, kotityöt nukkuminen, työ, kotityöt, nukkuminen, työ, kotityöt….perjantaisin oli siivous, lauantaisin sauna ja satunnaisesti hän kävi kalastamassa.

Työkaveri oli jo pari kertaa houkutellut Heimoa Äijäkerhoon, jossa jokainen vuorollaan esitteli harrastustaan, kiinnostuksen kohteitaan tai yhdessä päätettiin kokeilla jotain mitä yksin ei tulisi kokeiltua. Heimo oli kieltäytynyt kutsusta. Miksi hän lähtisi vieraiden ihmisten kanssa mitään tekemään. Sitäpaitsi toiminnot voisivat olla kummallisia, haastavia mahdollisesti jopa noloja. Työkaveri ajatteli kysyä vielä kolmannen ja viimeisen kerran, lähtisikö Heimo mukaan. Ei lähtenyt. Heimon elämä pysyi tutussa muotissaan: Työ, kotityöt, nukkuminen, työt, kotityöt, nukkuminen, työ…siivous, lauantaisauna, työt, kotityöt…

ENTÄ JOS Heimo valitseekin toisin ja sanoo: ”Ok, tulen tän kerran. Jos se ei ole mun juttu, niin jääköön sikseen.” Äijäkerhoon tullessaan hän huomasi siellä olevankin pari tuttua kasvoa. Sillä kerralla oli Teron vuoro. Tero paistoi banaanilettuja ja kertoi ruokavaliosta, jolla hän oli tiputtanut painoa 10kg. Heimollakin oli ylimääräisiä kiloja. ”Jos Terokin on onnistunut…pitäisköhän itsekin kokeilla tuota ruokavaliota”, hän mietti. Hän lupautui vielä seuraavaankin kerhokertaan, koska miehet olivatkin ihan mukavia. Jatkossa oli tutustumista keilailuun, jalkahoitoon, lumikenkäilyyn, vähävaraisten auttamistyöhön, äänimaljarentoutukseen… Heimo oli mukana joka viikko.

Perjantaisiivousta tehdessään, Heimo päätti luopua vanhasta talvitakista ja muisti tutustumisensa vähävaraisten apuryhmään. Osoitteen saatuaan hän päätti henkilökohtaisesti toimittaa takin vähävaraiselle vanhukselle. Tämän tytär oli sattumoisin juuri vierailulla vanhuksen luona ja lopulta kyläily venyi tuntien mittaiseksi.

Nyt Heimo on energisempi, onnellisempi, 15kg kevyempi ja käy edelleen säännöllisesti Äijäkerhossa kokeillen mitä moninaisempia toimintoja. Hän vierailee usein myös vähävaraisen vanhuksen luona, koska vanhus näet on tällä hetkellä hänen appiukkonsa. Heimo löysi vihdoin itselleen elämänsä rakkauden. Ja kaikki vain siksi, että hän sanoi KYLLÄ yhdelle Äijäkerhokerralle.

Anna uusille tuulille mahdollisuus. Koskaan et voi tietää mihin se lopulta johtaa. Uskalla sanoa kyllä!

Miksi toinen toipuu ja toinen ei?

Jos jollakulla olisi tähän yksiselitteinen vastaus, olisi hänellä taatusti Nobelin palkinto. Sairaudesta, tapaturmasta tai onnettomuudesta toipuminen on kovin monisäikeinen tapahtuma. Seuraavat pohdinnat ovat omiani, eikä niiden kanssa tarvitse olla samaa mieltä. Toivoisin kuitenkin, että mietit omalta osaltasi miksi olet toipunut jostakin tai mikä saattaa olla syynä, että jokin vaiva ei tunnu poistuvan ja ongelma on jäänyt pysyväksi, mihin suuntaan elämäsi muuttui sairauduttuasi tai vammauduttuasi?

Yhtenä suurimmista tekijöistä toipimisen polulla pidän positiivisen asenteen omaamista. Energia virtaa ihan erilailla mielessä ja ihan kudostasolla asti, kun olet sillä mielellä, että tästä toivutaan. Vaikka täydellistä toipumista ei olisi luvassakaan, kannattaa keskittyä niihin pieniin asioihin, jotka topumisessa menevät eteenpäin, iloita niistä ja olla kiitollinen jokaisesta. Jos heti alkuun on sitä mieltä ettei tästä tule mitään, ihan turha yrittää, miettien lisäksi mitkä kaikki asiat ovat huonosti ja mitä kaikkea oon menettänyt, saa se melkoisen pysähdyksen aikaan. Tilannetta voisi verrata johonkin tehtävään, joka pitää suorittaa. Itsekukin voi miettiä miten tehtävä tulee sujumaan, jos ympärillä olijat kannustavat ja tsempaaavat tai toisaalta silloin, jos kaikki huutelevat ikävyyksiä, toteavat ettei tekemisestäsi tule mitään ja sinun on ihan turha yrittääkään.

On asioita joihin emme voi vaikuttaa, kuten saamamme geenit. Sairauden siemen saattaa olla meissä jo syntymästä saakka. Silloin suureen rooliin astuvat elintavat. Mitä terveellisemmin elää, sitä kauemmas saattaa sairastumistaan lykätä. Ryhtiliikkeen voi tehdä myös jo sairastuttuaaan, kuten itse tein selkärankareuman iskiessä. Tukeakseni immuniteettiani, vaihdoin ruokavaliota, otin säännölliseen käyttöön ravintolisät ja nyt olen kohta yhdeksän vuoden ajan porskutellut reuman suhteen oireettomana. Keho on kyllä fiksu ja osaa korjata itseään, kunhan sillä on riittävästi oikeanlaisia rakennuspalikoita. Akustikusneurinooma -leikkauksen jälkeen minulle oli selvää, että haluan tukea vointiani ruualla ja ravintolisillä. Tästä linkistä voit lukea toipilasajan ravinnosta ja mitkä olivat leikkauksen jälkeen itselleni tärkeimmät ravintolisät ja miksi. 

Ruokavalio ei yksissään riitä, vaan lisäksi muut hyvinvoinninperuspilarit eli lepo ja liikunta tulisi olla balanssissa. Toipuva keho tarvitsee runsaasti lepoa ja ”akkujen lataamista”. On erilaisia mahdollisuuksia levätä: Meditaatio, musiikiin kuuntelu, energiahoito, äänimaljarentoutus ja muut rentoutusmenetelmät tai ihan vain huilailu mukavassa asennossa mahdollisimman vähin ajatuksin. Kuntoutumisessa myös liike on tärkeää silloin, kun vointi jo sen sallii. Tällöin kudoksissa vaihtuu nesteet, tulehdustekijät pääsevät paremmin pois kehosta, lihakset ja nivelet saavat liikeratansa mahdollisimman hyvin takaisin.

Entä sitten, kun mielestään on positiivisella asenteella, elintavatkin ovat terveelliset ja silti toipuminen ei edisty. Voisiko syy olla siinä, että olet laiminlyönyt kuitenkin jollain tapaa itseäsi? Touhuat ja hössötät vaikka polvea särkee eikä tekeminen nappaa yhtään. Teet kaiken mitä muut odottavat, toivovat ja pyytävät sinun tekevän. Itsestähuolehtiminen jää takaa-alalle tai se on pakonomaista, suorittamisen tapaista, josta puuttuu rentous ja nautinto. Ensisijaisen tärkeää on kuitenkin muistaa, että tärkein henkilö olet SINÄ. Sinun tulisi tykätä itsestäsi niin paljon, että haluat itsellesi vain hyvää ja kohtelet itseäsi myös hyvin. Kun panostat itseesi ja toipumiseesi, on sinusta enemmän tukea ja apua myös muille.

 

Joskus sairaudesta tai onnettomuudesta jää pysyviä jälkiä. Silloin täytyy rakentaa itselleen uutta minuutta. Kuka olen nyt? Miten voisin elää mahdollisimman hyvää elämää uuden tilanteen kanssa, jotta en katkeroidu? Kysymys, joka mielestäni on myös hyvä esittää itselleen on: Miksi minulle jäi jäljelle tämä vamma tai sairaus? Tarkoituksena ei ole surkutella asiaa, vaan pohtia olisiko se kuitenkin jokin uusi mahdollisuus. Onko tarkoitus, että vaihdan työtä, harrastusta tai ajatusmaailmaa? Olisiko minulla annettavaa vertaistukihenkilönä muille vastaavassa tilanteessa oleville? Kirjottaisinko blogia kokemuksistani? Perustaisinko ryhmän, jossa sairaudesta voi keskustella saaden tukea ja apua? Tulisiko minusta liikunta-, näkö tai kuulorajoitteisten viestinviejä, joka edistäisi vammaisten palveluja? Kirjottaisinko positiivisia ja kannustavia runoja? Olenko se, joka vammasta huolimatta tai juuri sen vuoksi saa kanssaihmiset hyvälle tuulelle positiivisella elämänasenteellaan?

Jos toipuminen on yksin työlästä, voi aina turvautua ystävään, perheeseen tai ammattiapuun. Itse haluan osaltani energiahoidolla auttaa toipuvia saamaan lisää elinvoimaa ja energiaa, jotta itseparanemismekaniikka pääsee paremmin oikeuksiinsa. Olen vakuuttunut, että energiahoidolla on ollut iso rooli myös omassa toipumisessani. Vaikka ongelma olisi pysyväkin, voi energiahoito auttaa asian käsittelyssä ja siihen sopeutumisessa.