Ei uskoisi, että jokin näkymätön voi olla niin vahva ja voimakas, että ihmiset jättävät sen vuoksi tekemättä asioita, ovat menemättä paikkoihin ja tapaamatta muita tai  jättävät unelmiensa toteuttamisen sikseen. Nämä näkymättömät oliot, ”Entäjossit” eivät ole aina mukavaa porukkaa. Yleensä niiden ajatukset eivät ole kannustavia, iloisia ja hilpeitä, vaan ne koittavat mitä erilaisin keinoin rajoittaa meidän elämäämme. ”Entäjossit” ovat myös taitavia lisääntymään ja tämä tekee niistä erityisen vaarallisia. Pahimmillaan niitä on hirmuiset määrät ja ne roikkuvat isännässään niin tiukasti ettei tämä uskalla astua ulos kotiovesta.

”Entäjossit” ilmaantuvat monessa tilanteessa. Saatat saada omasta mielestäsi hyvän idean ja, jos hetken epäröit ennen kuin kerrot siitä muille, niin ensimmäinen ”Entäjos” on jo kimpussasi. ”Entä, jos idea on muiden mielestä ihan pöhkö?”, ”Entä, jos muut nauravat?”. Tai sinun tekisi ehkä mieli aloittaa uusi harrastus. Taas pientä epäröintiä ja ”Entäjossit” ovat jo hartioillasi: ” Entä, jos et opi uutta asiaa?”, ”Entä, jos kurssilla ei olekaan mukavia ihmisiä?”

”Entäjossit” eivät yleensä pidä totuudesta, voimakastahtoisista ihmisistä tai kannustavista kavereista, joten totuuden kertominen itselleen sekä samalla ”Entäjosseille” saa ne kutistumaan ja vähitellen häipymään. Samoin omaa vahvuutta kehittämällä ja luottamalla ystävien ja muiden ihmisten kannustaviin sanoihin saat ne hiljenemään.

Ei anneta ”Entäjossien” rajoittaa tekemisiämme ellei ole oikeasti vaaratilanne. Monet iloiset ja onnelliset tapahtumat saattavat mennä sivusuun, jos jäät kuuntelemaan ”Entäjossien” höpinöitä.

 

P.S. Kiitos Virpille, joka aikoinaan lahjoitti meille lastenkirjan Hannes Hirvi ja entäjossit 🙂