Ajatuksia vastoinkäymisistä ja oppiläksyistä

Jokaisella on elämässään monia hetkiä, jotka ohjaavat elämää siihen suuntaan johon on tarkoitus mennä. Välillä ollaan aallon harjalla ja elämä hymyilee, toisinaan matto vedetään jalkojen alta ja on tehtävä työtä, jotta jaksaisi edes pysytellä pystyssä. On monia käsityksiä ja mielipiteitä siitä miksi ikäviä asioita tapahtuu. Jollekin ne ovat sattumia tai kohtalo, toisille syntien tekemisestä johtuvia rangaistuksia.

Itse uskon, että karmalla on iso roolinsa elämän kulussa. Aikaisemmassa elämässä on ehkä tullut tehtyä vahinkoa muille ja nyt pitäisi oppia esimerkiksi empatiaa, lempeyttä, ystävällisyyttä ja epäitsekkyyttä. Voi myös olla, että edellisellä kerralla on tullut hylättyä oma hyvinvointi ja nyt on tarkoitus tässä elämässä keskittyä siihen. Joku oppiläksy on siis jäänyt oppimatta, joka toistuu yhtä uudelleen. Jos läksyt on luettu huonosti,  jää koe läpäisemättä.

Joku näkijä sanoi vuosia vuosia sitten, että onpa sinulla raskas karma.  Nostin kulmia ja ajattelin, että nyt meni pieleen. Siihen astinen elämä oli ollut aivan mukavaa ja hyvää elämää. Ei juuri isoja vastoinkäymisiä. Hän oli sitä ennen enimmäkseen luonnehtinut minua ja haasteellisia luonteenpiirteitäni, joten en tajunnut, että hän tarkoittikin tulevaa.

Tiedän nyt sairastumiseni jälkeen, että oma oppiläksyni liittyy enimmäkseen oman heikkouden myöntämiseen, terveiden rajojen asettamiseen sekä suorittamisesta ja perfektionismista pois pääsyyn.  Pitäisi keskittyä ensisijaisesti omaan hyvinvointiin, mutta se on kyllä vieläkin vaikeaa, kun on koko ikänsä ajatellut vain muiden parasta ja tehnyt asioita toisten eteen. Yritän ajatella, että tekemällä liikaa toisten puolesta saatan estää heidän oppimisensa ja he eivät pääse kasvamaan ihmisenä.

Oleko pohtinut mikä on oma oppiläksysi? Se löytyy usein hankalimmasta elämänvaiheesta tai vaiheista. Joskus pitää lyödä päätään useamman kerran seinään ennen kuin hokasee, että seinän voi kiertääkin muuttamalla ajatustapaa tai tekemisiään. Karma saattaa kyllä asettaa seiniä, joita ei noin vain kierretäkään. Silloin pitäisi kyetä hyväksymään seinä tai kuilu osana omaa elämänpolkua ja jatkaa pikkuhiljaa uuteen suuntaan.

 

Hyvät teot kasvattavat yhteisöllistä hyvää

Hyvän teon tekeminen tuo hyvän mielen sekä antajalleen että saajalleen. Hyvän tekeminen myös tarttuu. Kun näemme erilaisia auttamisen tapoja, tunnemme empatiaa ja halua itsekin auttaa. Vaikka olisikin pääosin itsekseen pärjäävä sorttia (kuten minä 😉 ), ei voi koskaan tietää millaisiin olosuhteisiin joutuu ja tarvitsee itse apua. Itselläni on ollut viime viikot melkoista luxusta tavalliseen arkeen verrattuna. Olen ollut superkiitollinen saamastani tuesta ja avusta. Lehti odottaa aamulla pöydällä, aamupalat ja ruuat tehdään suurimmaksi osaksi valmiiksi ja pyykit hoituvat viikattuna kaappiin. Sanoinkin yhtenä päivänä, että koen olevani hotellissa. Tosin mieluusti olisin siellä ilman jalkakipsiä. En tiedä miten muu perhe suhtautuisi ajatukseen, jossa jokaisella olisi viikon verran aina ”hotellielämää” ja toiset hoitaisivat silloin kaikki kotityöt ja velvollisuudet. Tulisi lisää kotitöitä muihin viikkoihin, mutta vastaavasti yhden saisi olla tekemättä mitään.

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan jo alle vuoden ikäiset lapset tuntevat empatiaa. Huomattiin, että mitä kiinnostuneempi vauva oli ihmiskasvoista, sitä auttamishaluisempi hän oli kaksivuotiaana. Ne vauvat, jotka olivat vähemmän kiinnostuneita kasvoja kohtaan, osoittivat nelivuotiaina enemmän tunnekylmyyttä. Vanhemmilla ja ympäristöllä on iso rooli empatian ja auttamishalun kehittymisessä, mutta osansa on myös perimmällä.

Pääosin auttaminen ja empatia ovat hyvästä, mutta joskus toisen puolesta tekeminen, töiden jakaminen tai auttaminen ei tuokaan hyvää fiilistä. Silloin kannattaa miettiä mistä tämä voisi johtua. Ehkä olet tehnyt liikaa omien voimiesi kustannuksella etkä ole hennonnut sanoa ei. Auttaminen voi myös puuduttaa, jos siitä ei ikinä saa kiitosta, vaan työtapaa ja lopputulosta arvostellaan väheksyen. Tällöin kannattaa ottaa aikalisä, kuulostella omia voimiaan ja suunnata ehkä auttaminen johonkin toiseen osoiteeseen, jossa sitä oikeasti tarvitaan ja arvostetaan. Negatiiviseksi auttaminen käy myös silloin, kun avun saajan taitoja väheksytään tai hänen edistystään rajoitetaan tekemällä liikaa toisen eteen. Pitää hieman tarkkailla toisen eleitä ja tunnetiloja ja vaikka keskustellakin missä voi auttaa ja minkä toinen haluaa tehdä itse.

 

Vanha intiaani kertoo tarinaa lapsenlapselleen:

”Sisälläni taistelee kaksi sutta. Toinen on paha, vihainen, ahne, kateellinen, ylimielinen ja raukkamainen. Toinen on hyvä. Se on rauhallinen, rakastava, vaatimaton, antelias, rehellinen ja luotettava. Samat sudet käyvät taistoaan myös sinussa ja kaikissa muissa ihmisissä.”

Lapsi miettii hetken ja kysyy:

”Kumpi susi voittaa?”

Isoisä:

”Se, jota ruokit”

Olen erityisherkkä. Oletko sinäkin?

Olin hiljattain kuuntelemassa Suomen Erityisherkät ry:n luentoa erityisherkkyydestä. Tiedän itse kuuluvani erityisherkkiin ja saan testeistä liki täydet pisteet. Jokainen on kuitenkin yksilönsä eikä ole tarkoitus, että omaat välttämättä kaikki erityisherkän ominaisuudet ennen kuin olet sellainen. Ominaisuuksia voi myös kehittää ja itse koen esimerkiksi osaavani suhtautua järisyttäviin elämäntapahtumiin tai toisten tunnepurkauksiin paremmin kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten, enkä vatvo liiaksi etukäteen asioita ja toisaalta murehdi jo tapahtunutta.

Minulla erityisherkkyys ilmenee mm. seuraavasti. Olen erittäin empaattinen ja tunteikas ja toisen sanattomatkin viestit saavuttavat minut. Kestän huonosti riitatilanteita, kritiikkiä ja aikaisemmin ne saivat minut pitkäksi aikaa pois tolaltani. Nyt osaan jo suodattaa paremmin toisten kommentteja ja vihanpurkauksia ymmärtäen etteivät kaikki vihanpurkaukset johdu minusta, vaan toisen omasta huonosta tai epävarmasta olosta. Koitan välttää riitoja ja olen sovittelevassa tai myötäilevässä roolissa. Koska en halua kellekään pahaa mieltä, suostun tehtäviin ja tapahtumiin vaikka en jaksaisi tai haluaisin. Tästä olen hieman jo päässyt eroon, mutta vielä on oppimista.

Olen myös perfektionisti. Jos jokin tehdään, niin se tehdään todella hyvin ja tarkkaan. Valitettavasti vaadin samaa myös muilta ja se aiheuttaa törmäyskursseja. Perfektionismi voi olla muutoinkin luonteenpiirteenä, mutta erityisherkkien on huomattu olevan taipuvaisia täydellisyyden tavoitteluun. Perfektionismi, kuten toisten miellyttäminenkin vie voimia ja ne uuvuttavat helposti. Voimiani vievät myös esimerkiksi isot ihmistapahtumat, hälinä, melu, kiire, useat samanaikaiset tehtävät…Viime kesäisen akustikusneurinoomaleikkauksen myötä nuo ovat vielä korostuneet toisen korvan kuurouden vuoksi.

Innostun helposti ja siis TODELLAKIN innostun. Toisaalta innostus saattaa lopahtaa lyhyeen, koska on vaikeaa olla syvällisesti kiinnostunut useista eri asioista samaan aikaan. Olen haltioissani kaikesta kauniista, kuten taiteesta, musiikista, luonnosta…Saatan myös liikuttua esimerkiksi kauniista musiikista. Joku toinen voi kohauttaa olkiaan ja todeta: ”Mitä ihmeellistä tuossa nyt on?”. Mielestäni olen myös luova ja osaan tarkastella asioita tai ongelmia useista eri näkökulmista. Olen herkkä tuoksuille, hajuille, kemikaaleille, homeelle, määrätyille ruoka-aineille ja koville äänille. Tunnistan kehossani hyvin herkästi erilaiset muutokset, kuten lämpötilan tai vireystilan muutokset. Selvätuntoisuuden lauetessa muutama vuosi sitten, aistin halutessani muutokset kehossa pieniä yksityiskohtia myöden, kuten energiankulku määrätyissä elimissä, tunteiden vaikutus kehon eri kohtiin, hermoston tilan, hormonihäiriöt…

Erityisherkkä reagoi siis kaikenlaisiin ärsykkeisiin valtaväestöä herkemmin. Aistit, tunteet ja hermosto ovat ikäänkuin ylivirittyneitä suhteessa tilanteeseen. Herkkyys on yleensä havaittavissa usealla eri osa-alueella painottuen yksilöllisesti vähän eri tavalla. Erityishekkyyden osa-alueita ova:

1. Fyysinen herkkyys, kuten melu, valo, äänet, kuuma, kylmä, yliherkkyydet eri aineille, ruoka-aineherkkyydet( esim. maito, vehnä, sokeri ja kofeiini) ja jopa herkkyys ruuan koostumukselle

2. Sosiaalinen herkkyys. Henkilö on todella empaattinen, tuntee myös toisten tunteet, rasittuu ihmisistä ja uusista tilanteista.

3. Psyykkinen herkkyys. Asioiden ottaminen raskaasti, murehtiminen, luovuus, taiteet.

4. Henkinen herkkyys, kuten intuitio, oikeudenmukaisuus, eettisyys.

Herkkyys on synnynnästä, mutta sitä voi opetella hieman hallitsemaan. Kuormituksen päästessä yli sietokyvyn voi ilmetä oireita, kuten päänsärky, rytmihäiriöt, vapina, pahoinvointi, unihäiriöt, ärtyisyys tai paniikkikohtaukset. Herkät ihmiset saavat helposti sakraalichakran (navan alapuolella olevan energiakeskuksen) pois raiteiltaan. Sen lisäksi monella myös kaikki energiakanavat eli meridiaanit ovat enemmän tai vähemmän jumissa. Nämä jumittuneet energiat saattavat myös aiheuttaa fyysisiä oireita ja pitkään jatkuessaan hermoston ylikierrostilan kera ne aiheuttavat esim. väsymystä, mielialan laskua ja voimattomuutta. Erityisherkkä tarvitsee siis paljon aikaa yksin oloon, rauhallisuuteeen ja hiljaisuuteen ladatakseen akkuja ylikuormituksen jälkeen ja tasapainottaakseen energiankulkuaan.

Erityisherkällä sekä ympäristöllä on toisinaan haasteita kohdata toisensa, mutta tunnistamalla itsessäsi herkkyyden, osaat rajata paremmin toimintaasi ja välttää ylikuormittumisen. Toivoisin myös kanssaihmisiltä avarakatseisuutta silloin, jos toisen reaktiot eivät vastaa yleisesti omaksuttuja reaktioita tai toinen on erittäin ”hitaasti lämpenevää” sorttia erilaisille asioille, muutoksille ja tilanteille. Erilaisuus on kuitenkin rikkautta ja tuo elävyyttä kaikkien elämään.

 

 

4. Sydänchakra

SYDÄNCHAKRA on neljäs päächakroistamme. Sen teemoina ovat esimerkiksi vilpitön rakkaus itseä ja muita kohtaan, rehellisyys, aito myötätunto ja auttaminen, ilo, rauha ja tasapaino sekä ykseys.

Kun sydänchakra on tasapainossa olet sydämellinen muita kohtaan. Auttaminen tulee puhtaasti sydämestäsi etkä odota saavasi sillä vastapalveluksia. Rakastat ja arvostat kaikkia kanssaihmisiä, vaikka olisittekin asioista erimieltä. Rakastat myös iseäsi ja osaat vastaanottaa muilta rakkautta. Ihmissuhteesi ovat tasapainoisia, etkä koe tarvetta muutta toista tai haastaa riitaa. Tunnet kiitollisuutta, rauhaa ja osaat elää tässä ja nyt.

Epätasapaino tai energiajumit tässä chakrassa voivat saada sinut katkeraksi, kriittiseksi, mustasukkaiseksi ja saatat pelätä haavoittumista ja sitoutumista.  Sinulla voi olla tapana miellyttää muita saadaksesi rakkautta ja hyväksyntää. Saatat luopua liian herkästi omasta ajastasi ja energiastasi toisten hyväksi. Saatat olla hieman sulkeutuneen oloinen, koska pelkäät torjutuksi tulemista tai sitä, että joku satuttaa sinua ihmissuhteissa. Sydänchakra voi mennä jumiin tai epätasapainoon kaikista negatiivisista pitkään jatkuvista tunnetiloista kuten, viha, katkeruus, suru, murehtiminen, kateus tai stressi. Fyysisinä ongelmina saattaa olla sydän- ja verisuonisairauksia, rintatulehdusta, keuhkosairauksia, yläselän ja hartioiden kiputiloja.

dsc_0485

Sydänchakraa voi energiahoitojen lisäksi tasapainoittaa olemalla lähimmäisille sekä itselle armollinen ja myötätuntoinen ja antamalla anteeksi. Tässä linkissä on yleisesti itsehoito-ohjeita energioiden tasoittamiseen ja ne sopivat mielestäni erityisen hyvin sydänchakran kohdalle.

Sydänchakran värit ovat vaaleanpunainen ja vihreä, joten näillä väreillä sisutaminen, niihin pukeutuminen auttavat tasapainottamaan chakraa.  Samoin kaikki vihreä ruoka, kuten parsa, pinaatti, vihreä paprika, herneet, salaatti ja tuoreet yrtit ovat hyödyksi. Luonnossa liikkuminen on erittäin hyvää sydnchakralle sekä klassinen musiikki ja laulu. Tuoksuista esim. bergamotti, jasmiini, kehäkukka, lilja ja ruusu tukevat sydänchakraa.

Fyysiset osa-alueet: Sydän, verenkiertojärjestelmä, kädet, käsivarret, rintakehä, yläselkä, kateenkorva