Keuhko- ja paksusuolimeridiaanit

Keuhkomeridiaani

Keuhkomeridiaani huolehtii hengityksestä ja on paksusuolimeridiaanin pari. Se alkaa mahalaukun alueelta, laskeutuu kohtaamaan paksusuolimeridiaanin, kulkee takaisin ylös ja mahalaukun kautta keuhkoihin. Keuhkoista meridiaani kulkee kurkkuun ja tulee pintaan mennen olkapään edestä alas kyynärtaipeeseen. Kyynärvartta pitkin se jatkuu ranteeseen ja lopuksi kämmen puolelta peukalon kynnen viereen.

Fyysisiä ongelmia meridiaanin ollessa epätasapainossa ovat esim: Yskä, hengenahdistus, astma, kurkkukipu, nenän tukkoisuus, nuha, painon tunne rinnassa, kuiva suu. Psyykkisinä ongelmina saattaa olla pettymystä, surua, häpeää huolta tai epätoivoa. Kun tämä meridiaani on tasapainossa sinulla ei ole hengitykseen, rintaan tai kurkkuun liittyviä vaivoja, omaat hyvän itsetunnon ja olet rehellinen sekä oikeudenmukainen.

Meridiaani on aktiivisimmillaan klo 03-05.00 ja sinä aikana eriyisen herkkä kaikille häiriöille.

 

Paksusuolimeridiaani

Paksusuolimeridiaani osallistuu nesteiden imeyttämiseen sekä peristaltiikkaan. Se vaikuttaa myös ihoon ja huokosiin yhdessä keuhkojen kanssa. Meridiaani alkaa etusormesta, kulkien ranteen ja kyynärvarren kautta olkapäähän. Sieltä se jatkaa kehon takapuolelle ja niskan kautta takaisin eteen, alaleukaan sekä sierainten alle. Sisäinen kanava erkanee solisluun kohdalta keuhkojen kautta paksusuoleen. Meridiaanin piste Ps4 on ehkä kaikista käytetyin akupiste. Sillä voi hoitaa esim. nuhaa, yskää, päänsärkyä, jäykkää niskaa, liiallista hikoilua.

 

Fyysisiä ongelmia meridiaanin ollessa epätasapainossa ovat esim: vatsakivut, ripuli, ummetus, hammassärky, päänsärky, käsivarren ja olkapään kipu. Psyykkisinä ongelmina saattaa olla surua, sulkeutuneisuutta, masentuneisuutta ja ahdistusta. Kun meridiaani on tasapainossa vatsasi toiimii moitteettomasti, eikä sinulla ole ylimääräisiä kiputiloja. Samoin kuin keuhkomeridiaanissa, silloin myös omaat hyvän itsetunnon, olet rehellinen sekä okeudenmukainen.

Meridiaani on aktivisimmillaan ja herkimmillään klo 05-07.00.

 

Hengitys ja läsnäolo

Hengitykseen keskittyminen on yksi yleisimmistä läsnäoloharjoituksista. Hengityksen seuraaminen on hyvä ankkuri silloin, kun tuntuu, että ajatukset laukkaavat liikaa, tunteet saavat vallan tai ympäristössä tapahtuu paljon kuormittavia asioita. Hengitystä tarkkailemalla voi huomata miten se muuttuu, kun olemme rauhallisia, hermostuneita tai peloissamme. Vaikka hengittäminen on automaattinen toiminto, pystymme onneksi sitä myös säätelemään.

 

Läsnäoloharjoitus:

1. Ota hyvä ja mukava istuma-asento. Rentouta hartiasi ja sulje silmäsi.

2. Hengitä nenän kautta rauhallisesti omaan luonnolliseen tahtiisi. Älä koita muuttaa hengityksesi rytmiä ellei se ole normaalista poikkeavan nopea. Siinä tapauksessa koita kerta kerralla saada sitä rauhallisemmaksi.

3. Keskitä kaikki ajatuksesi vain hengitykseen. Mieti miltä ilman virtaus tuntuu, kun hengität sisään ja ulos? Miten rintakehä ja pallea liikkuvat? Jos ajatus meinaa karkailla, voit keskittää sen myös toistamalla hiljaa mielessäsi ”sisäänhengitys”, ”uloshengitys”, ”sisäänhengitys”, ”uloshengitys”….tai voit kertoa itsellesi millaista tunnetta haluat sisääsi hengittää, kuten ”tyyneyttä”, ”rauhallisuutta”, ”rohkeutta”…

4. Jatka hengitykseen keskittymistä sen verran kuin koet sillä kertaa hyväksi. Toivomus olisi, että  harjoitus kestäisi noin 3-5minuuttia.

5. Hengitä lopuksi vielä kolme kertaa syvään, palaa tietoisuuden tasolla tilaan, jossa olet ja avaa silmäsi. Istu vielä pieni hetki ja kuulostele oloasi.