Sappirakko- ja maksameridiaani

Sappirakkomeridiaani

Sappirakko erittää ruuansulatusnestettä, sappea. Kiinalaisessa lääketieteessä sapen katsotaan liittyvän myös päätöksentekoon ja aloitekyykyyn.

Sappirakkomeridiaani alkaa silmän ulkonurkasta kulkien korvan eteen ja ohinmon kautta korvan taakse. Takaraivolta se nousee otsalle josta taas takaisin kallonpohjaan jatkaen niska-hartiaan ja edelleen kylkeä pitkin alas ja jalan ulkosyrjää, päätyen toiseksi pienimpään varpaaseen. Meridiaanin haaroja yhdistyy myös mm. virtsarakko-, ohutsuolimeridiaaniin sekä maksaan ja sappirakkoon. Meridiaanin yksi tärkeimmistä pisteistä on Ps34. Se hoitaa kaikkia lihasten ja jänteisiin liittyviä ongelmia (jäykkyys, kangistukset, vapina, krampit, kireys, heikkous).

 

 

Sappirakkomeridiaanin häiriöt esiintyvät usein toispuoleisina. Tällaisia voivat olla silmäongelmat, tinnitus, toispuoleinen päänsäärky, migreeni, niskan jäykkyys, kyljen tai lonkan kipu tai krampit. Vanha suomalainen ”sapettaa” sana on oikein osuva kuvamaan meridiaanin tukosten tunnepuolen häiriöitä. Muita sappirakkomeridiaanin aiheuttamia tunnepuolen epätasapainotiloja ovat mm. äkkipikaisuus, kauna, hermostuneisuus ja mustasukkaisuus.

Tasapainoinen meridiaani taas saa sinut rohkeaksi, ystävälliseksi, harkitsevaiseksi ja omaat hyvät suunnittelu ja päätöksenteko kyvyn.

Sappirakkomeridiaani on aktiivisimmillaan 23.00-01.00. Jos heräilet usein tuohon aikaan, voi meridiaanissa olla epätasapainoa.

 

Maksameridiaani

Maksameridiaani on sappirakkomeridiaanin pari. Maksalla on paljon tehtäviä, ehkä tärkein on myrkkyjen poisto. Kiinalaisessa lääketieteessä maksa vastaa Qi:n eli elämän energian vapaasta virrasta. Tämä tarkoittaa sitä, että keho toimii vaivattomasti ja helposti sekä tunteet virtaavat sujuvasti eikä ole ärsyyntyneisyyttä.

Meridiaani alkaa isovarpaasta kulkien jalkaterää ja säärtä pitkin reiden sisäsivulta nivusiin ja sukuelimiin. Täältä se nousee vatsaan ottaen yhteyden maksaan ja sappirakkoon. Haara kulkee pallean läpi kaulan ja kurkun kautta silmään ja päälaelle. Yksi haara kulkeutuu suun sisäpinnalle. Toinen haara erkanee maksasta keuhkoon. Maksameridiaanilla on useampi tärkeä pistettä. Yksi niistä on Ma2. Sillä vaikutetaan suotuisasti erityisesti päähän ja tunteisiin liittyviin ongelmiin kuten korkea verenpaine, päänsärky, huimaus, unettomuus, raivostuminen, hermostuminen, turhautuminen ja itkuisuus.

 

Muita maksameridiaanin häiriötiloja sattavat olla silmäongelmat, kuukautishäiriöt, virtsavaivat, iho-ongelmat ja kaikenlaiset maksaongelmat. Tunnepuolella kaikenlaiset negatiiviset vahvat patoutuneet tunteet saattavat häiritä meridiaanin toimintaa.

Maksameridiaani on aktiivisimmillaan 01.00-03.00. Jos heräilet usein tuohon aikaan, voi meridiaanissa olla epätasapainoa.

Sydänpussimeridiaani ja kolmoislämmitin-meridiaani

Pericardium- eli sydänpussimeridiaani

Sydänpussi antaa sydämelle sekä fyysistä että tunnepuolen suojaa. Meridiaani alkaa rinnan keskeltä laskeutuen pallean kautta vatsaan. Sen haara tulee esiin kainalon tienoilla laskeutuen käsivarren sisäpuolta ranteen kautta keskisormeen. Yksi tärkeimmistä akupunktiopisteistä sijaitsee sydänpussimeridiaanilla ja se on Pc 6. Pisteen avulla voidaan hoitaa mm. rintakehän kiputiloja, keuhkoja, kuukautiskipuja sekä onnettomuuksien ja traumojen aiheuttamia kipu- ja shokkitiloja.

 

Pericardium- eli sydnpussimeridiaanin häiriötiloja rintakehän kiputilojen lisäksi ovat esim. kuume, unettomuus, levottomuus, pelot ja tyytymättömyys.

Meridiaanin ollessa tasapainotilassa olet iloinen, onnellinen, tyytyväinen, rohkea ja seesteinen.

Sydänpussimeridiaanin aktiivisuusaika on klo19-21.00. Tällöin kannattaa hidastaa fyysistä touhuamista. Sydän saa hyvin verta, kun makaat selälläsi ja nostat jalat seinälle.

 

Kolmoislämmitin-meridiaani

Kolmoislämmitin on sydänpussimeridiaanin pari. Kolmoislämmittäjän osat ovat ylä- , keski ja alalämmitin. Ylälämmittimeen kuuluu sydän ja keuhkot, keskimmäiseen mahalaukku, perna, maksa, sappirakko, ohutsuoli ja alalämmittimeen munuaiset, virtsarakko ja paksusuoli.

Kolmoislämmitin-meridiaani alkaa nimettömän ulkosyrjästä nousten ranteesta kyynärvarteen jatkaen olkapäästä selkäpuolelle ja siitä edelleen kaulan kautta korvan ympäri päätyen silmänurkkaan. Yksi haaroista risteää hartiasta rintakehään ottaen yhteyden sydänpussiin sekä ylä-, keski- ja alalämmittimeen. Meridiaanin tärkein piste on Kl 5, jolla voidaan hoitaa mm. monenlaisia pänsärkyjä, erilaisia korvaongelmia sekä olkapään ja käsivarren kiputiloja.

 

Muita kolmoislämmitin-meridiaanin epätasapainotiloja saattavat olla turvotus, ummetus, kuumuus, kylmyys, järkytys, ahdistus tai masennus.

Tasapainoinen meridiaani saa sinut ystävälliseksi, positiiviseksi ja iloiseksi eikä meridiaanin varrella ole fyysisiä oireita.

Kolmoislämmitin on aktiivisimmillaan 21-23.00. Tällöin on hyvä aika mennä nukkumaan, jotta vähennät mahdollisuutta kolmoislämmittimen häiriötiloihin.

Mahalaukku- ja pernameridiaani

Mahalaukkumeridiaani

Mahalaukkumeridiaani on pernan pari ja se liittyy ruuan sulattamiseen sekä ruuan energian muuttamisen keholle sopivaksi.

Meridiaani alkaa nenän vierestä, nousee silmänurkkaan ja laskee sieltä takaisin yläleukaan, jossa se kiertää huulet ja nousee takaisin ylös hiusrajassa otsaan. Leuassa sen haara erkanee kaulan ja solisluun kautta palleaan, sen jälkeen ottaen yhteyden mahalaukkuun ja pernaan. Siltä alavatsan kautta meridiaani menee etureittä ja säärtä pitkin toisen varpaan ulkosyrjään. Reitin tärkein ja ehkä yleisimmin käytetti piste on Ml 36. Tämä piste hoitaa mm. kaikkia mahalaukun ongelmia.

 

Kun mahalaukkumeridiaani on epätasapainossa, voi seurauksena olla erilaisia ruuansulatusongelmia, kuten oksentelua, huonoa ruokahalua, turvotusta tai vatsakipuja. Koska meridiaani kulkee myös pään ja kasvojen alueella saattaa seurata myös hammasongelmia, päänsärkyä, kurkkukipua tai leukalukkoja. Toisaalta jalan pisteillä voidaan hoitaa vastaavasti esim. polviongelmia. Mahalaukkumeridiaanin huono toimivuus voi aiheutta myös huolta, ahdistusta tai levottomuutta.

Mahalaukkumeridiaanin ollessa tasapainossa, sen reitillä ei ole ongelmia ja olet rauhallinen, luottavainen ja rehellinen.

Meridiaani on herkimmillään klo 07.00-09.00. Tämän vuoksi kannattaa miettiä mitä aamulla syö ja miten, jotta häiritsisi mahdollisimman vähän mahalaukkumeridiaanin toimintaa. Ei siis esimerkiksi hotkien eikä jäisiä tai hirmuisen raskaita ruokia nauttien. Toisaalta ei kannata olla aivan syömättäkään aamulla, koska mahalaukkumeridiaani on osaltaan muuttamassa ruaan energian keholle sopivaksi ja syömättömyys heikentää siis tämän elämän energian eli Qi:n saantia.

Pernameridiaani

Pernameridiaanilla on iso vaikutus kehon energioihin. Se osallistuu puolustusjärjestelmiin ja vasta-ainetuotannon muodostamiseen sekä hoitaa myös haimaa.

Pernameridiaani alkaa isovarpaasta. Sieltä se kulkee sisäkehräsestä ylöspäin kohti polvea ja edelleen sisäreittä pitkin alavatsalle ja yhdistyy pernaan ja mahalaukkuun. Tästä se jatkaa ylös palleasta rintakehään ja laskee sieltä kylkeen kainalon alle. (Meridiaanilla on useita haaroja. Yksi menee mm kilen alapuolelle, toinen sydämeen). Meridiaanin tärkein piste on Pe 6. Sillä voi hoitaa kattavasti esim. ruuansulatukseen, gynekologiaan, virtsaamiseen tai tunne-elämään liittyviä häiriöitä.

 

Pernameridiaanin epätasapaino voi aiheuttaa seuraavia ongelmia: pahoinvointi, ruuansulatusongelmat, väsymys, velttous, raskaat raajat, lymfaongelmat, keskittymiskyvyn ongelmat, huolestuneisuus, itsetunnon puute tai hidas ajatuksen kulku.

Pernameridiaanin ollessa tasapainossa sen reitin varrella ei ole häiriötiloja, omaat hyvän itsetunnon, ajatuskulkusi on selkeää ja nopeaa, pystyt keskittymään, olet luottavainen ja hyvämuistinen.

Meridiaani on aktiivisimmillaan ja herkimmillään klo 9-11.00. Samoin kuin mahalaukkumeridiaanissa. Kannattaa tällä aikavälillä kiinnittää huomiota terveelliseen, rauhalliseen syömiseen.

 

Olen erityisherkkä. Oletko sinäkin?

Olin hiljattain kuuntelemassa Suomen Erityisherkät ry:n luentoa erityisherkkyydestä. Tiedän itse kuuluvani erityisherkkiin ja saan testeistä liki täydet pisteet. Jokainen on kuitenkin yksilönsä eikä ole tarkoitus, että omaat välttämättä kaikki erityisherkän ominaisuudet ennen kuin olet sellainen. Ominaisuuksia voi myös kehittää ja itse koen esimerkiksi osaavani suhtautua järisyttäviin elämäntapahtumiin tai toisten tunnepurkauksiin paremmin kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten, enkä vatvo liiaksi etukäteen asioita ja toisaalta murehdi jo tapahtunutta.

Minulla erityisherkkyys ilmenee mm. seuraavasti. Olen erittäin empaattinen ja tunteikas ja toisen sanattomatkin viestit saavuttavat minut. Kestän huonosti riitatilanteita, kritiikkiä ja aikaisemmin ne saivat minut pitkäksi aikaa pois tolaltani. Nyt osaan jo suodattaa paremmin toisten kommentteja ja vihanpurkauksia ymmärtäen etteivät kaikki vihanpurkaukset johdu minusta, vaan toisen omasta huonosta tai epävarmasta olosta. Koitan välttää riitoja ja olen sovittelevassa tai myötäilevässä roolissa. Koska en halua kellekään pahaa mieltä, suostun tehtäviin ja tapahtumiin vaikka en jaksaisi tai haluaisin. Tästä olen hieman jo päässyt eroon, mutta vielä on oppimista.

Olen myös perfektionisti. Jos jokin tehdään, niin se tehdään todella hyvin ja tarkkaan. Valitettavasti vaadin samaa myös muilta ja se aiheuttaa törmäyskursseja. Perfektionismi voi olla muutoinkin luonteenpiirteenä, mutta erityisherkkien on huomattu olevan taipuvaisia täydellisyyden tavoitteluun. Perfektionismi, kuten toisten miellyttäminenkin vie voimia ja ne uuvuttavat helposti. Voimiani vievät myös esimerkiksi isot ihmistapahtumat, hälinä, melu, kiire, useat samanaikaiset tehtävät…Viime kesäisen akustikusneurinoomaleikkauksen myötä nuo ovat vielä korostuneet toisen korvan kuurouden vuoksi.

Innostun helposti ja siis TODELLAKIN innostun. Toisaalta innostus saattaa lopahtaa lyhyeen, koska on vaikeaa olla syvällisesti kiinnostunut useista eri asioista samaan aikaan. Olen haltioissani kaikesta kauniista, kuten taiteesta, musiikista, luonnosta…Saatan myös liikuttua esimerkiksi kauniista musiikista. Joku toinen voi kohauttaa olkiaan ja todeta: ”Mitä ihmeellistä tuossa nyt on?”. Mielestäni olen myös luova ja osaan tarkastella asioita tai ongelmia useista eri näkökulmista. Olen herkkä tuoksuille, hajuille, kemikaaleille, homeelle, määrätyille ruoka-aineille ja koville äänille. Tunnistan kehossani hyvin herkästi erilaiset muutokset, kuten lämpötilan tai vireystilan muutokset. Selvätuntoisuuden lauetessa muutama vuosi sitten, aistin halutessani muutokset kehossa pieniä yksityiskohtia myöden, kuten energiankulku määrätyissä elimissä, tunteiden vaikutus kehon eri kohtiin, hermoston tilan, hormonihäiriöt…

Erityisherkkä reagoi siis kaikenlaisiin ärsykkeisiin valtaväestöä herkemmin. Aistit, tunteet ja hermosto ovat ikäänkuin ylivirittyneitä suhteessa tilanteeseen. Herkkyys on yleensä havaittavissa usealla eri osa-alueella painottuen yksilöllisesti vähän eri tavalla. Erityishekkyyden osa-alueita ova:

1. Fyysinen herkkyys, kuten melu, valo, äänet, kuuma, kylmä, yliherkkyydet eri aineille, ruoka-aineherkkyydet( esim. maito, vehnä, sokeri ja kofeiini) ja jopa herkkyys ruuan koostumukselle

2. Sosiaalinen herkkyys. Henkilö on todella empaattinen, tuntee myös toisten tunteet, rasittuu ihmisistä ja uusista tilanteista.

3. Psyykkinen herkkyys. Asioiden ottaminen raskaasti, murehtiminen, luovuus, taiteet.

4. Henkinen herkkyys, kuten intuitio, oikeudenmukaisuus, eettisyys.

Herkkyys on synnynnästä, mutta sitä voi opetella hieman hallitsemaan. Kuormituksen päästessä yli sietokyvyn voi ilmetä oireita, kuten päänsärky, rytmihäiriöt, vapina, pahoinvointi, unihäiriöt, ärtyisyys tai paniikkikohtaukset. Herkät ihmiset saavat helposti sakraalichakran (navan alapuolella olevan energiakeskuksen) pois raiteiltaan. Sen lisäksi monella myös kaikki energiakanavat eli meridiaanit ovat enemmän tai vähemmän jumissa. Nämä jumittuneet energiat saattavat myös aiheuttaa fyysisiä oireita ja pitkään jatkuessaan hermoston ylikierrostilan kera ne aiheuttavat esim. väsymystä, mielialan laskua ja voimattomuutta. Erityisherkkä tarvitsee siis paljon aikaa yksin oloon, rauhallisuuteeen ja hiljaisuuteen ladatakseen akkuja ylikuormituksen jälkeen ja tasapainottaakseen energiankulkuaan.

Erityisherkällä sekä ympäristöllä on toisinaan haasteita kohdata toisensa, mutta tunnistamalla itsessäsi herkkyyden, osaat rajata paremmin toimintaasi ja välttää ylikuormittumisen. Toivoisin myös kanssaihmisiltä avarakatseisuutta silloin, jos toisen reaktiot eivät vastaa yleisesti omaksuttuja reaktioita tai toinen on erittäin ”hitaasti lämpenevää” sorttia erilaisille asioille, muutoksille ja tilanteille. Erilaisuus on kuitenkin rikkautta ja tuo elävyyttä kaikkien elämään.

 

 

Neurokirurgin tapaamista odotellessa…

Päätin koittaa keskittyä arjen askareisiin ja toimia muutenkin niin normaalisti kuin suinkin. Olen melkoinen häärääjä luonteeltani, mutta hosumiselta ja touhuilta meni nyt pohja. Osin touhujen hidastuminen johtui siitä, että vointini ei sallinut tehdä kuin pienempiä hommia ja vähän kerrallaan.  Aloin myös ajatella, mitä väliä sillä on, onko kengät järjestyksessä eteisessä tai kaikki rikkaruohot kitketty? Kukaan tuskin kärsii vakavasti, jos muutamaan viikkoon ei imuroida. Teinit pärjäävät varmasti joskus puolivalmiilla ruuallakin, vaikka aiemmin olin ollut sitä vastaan. Ainut mikä hiukan aiheutti tekemisen painetta oli kuukauden päästä olevat ylioppilasjuhlat. Tosin vieraat varmasti ymmärtäisivät, jos tarjoilut ovat niukemmat kuin yleensä meillä juhlissa, kaikki  jalkalistat ja valaisimet eivät ole pyyhitty pölyistä tai piha on harjaamatta. Tärkeysjärjestys oli nyt toinen. Terveys ja oma vointi sijalla YKSI!

Magneettikuvien kuulemisen ja neurokirurgin ajan välissä oli siis kaksi viikkoa aikaa. Moni kysyi eikö se tunnu ikuisuudelta tässä kohtaa, kun odottelee suunnitelmaa mitä kasvaimelle tehdään. Mielestäni se oli hirmuisen lyhyt aika, kun halusin energialla hoitaa kasvaintaa. Olin tyytyväinen, että se oli edes se kaksi viikkoa. Suurin osa varmaan pohtii miten ikinä kuvittelin energialla saavani oireet ja kasvaimen pienemmiksi. Toisille koko energiahoito on vieläkin kovin vierasta. Itse kuitenkin henkilökohtaisesti tiedän energiahoidon auttaneeen vakavimmissakin sairauksissa, vaikka sellaista me hoitajat emme tietenkään voi luvata kellekään. Tosin lääkärikään ei voi aina luvata juuri määrätyn lääkkeen tai hoidon vaikuttavan kyseisellä potilaalla. Kaikki me olemme kovin yksilöllisiä. Itse hoidin taannoin energialla asiakasta, jonka omaiselle kolme eri neurologia oli todennut, ettei mitään ole enää tehtävissä ja papin kutsumista kannattaisi seuraavaksi harkita. En tiedä auttoiko energiahoitoni vai jokin muu, eikä sillä tässä kohtaa ole sinäänsä väliä. Pääasia on, että asiakas syö, liikkuu, puhuu ja on muutenkin nyt omatoiminen. Jos ihmeitä tapahtuu muille, miksi ei myös minulle.

Lisätietoa energiahoidosta sekä asiakaskokemuksia

Lisätietoa kaukohoidosta sekä asiakaskokemuksia

Heti ensimmäisenä iltana hoidin itseäni pitkään. Ehkä vähän liiankin pitkään, koska aamuyöhön asti kärsin melko kovasta takaraivosärystä. Vaihtelin päivittäin hoidon kohdetta; milloin se oli kuulohermo, milloin kasvohermo tai tasapainon parantuminen tai niskan ja käden vetreytyminen.  Kuulohermon energioioiden taustalla tuntui eniten tulehdus. Jokin oli siis tulehduttanut kuulohermon ja se alkoi kasvattaa isompaa “möykkyä” itselleen.

Muina energisinä ongelmina tuntuvati niskan, kaulan ja hartioiden lihakset sekä hermot. Faskiat olivat myös pahasti jumissa oikealta puolelta aina takareiteen asti. Myönnän, että en ole pitänyt huolta ergonomisista asennoista ja niska- ja hartiaseutu ovat usein jumissa. Lisäksi kaatumisen aiheuttamat vauriot ovat luultavasti vielä provosoineet tulehdusta. Kasvaimen taustalla tuntui lisäksi korvien energiakierron häiriintymistä sekä aluksi myös uupumista. En ole kokenut itseäni mitenkään uupuneeksi ja työnikin on ihan unelmatyötä. Tosin, jos tarkemmin ajattelee, niin olen pitänyt enemmän kuin kolme päivää lomaa viimeksi vuoden 2015 kesällä….Vaikka asiakkaita ei olisikaan, niin täytän päiväni “blogikirjoitusten” suunnittelussa, niiden kirjoittamisessa tai valokuvaamisessa, laskujen kirjoittamisessa asiakkaille, kirjanpidollisilla asioilla, tuotteiden postituksella, hoidossa tarvittavien pyyhkeiden, tyynyliinojen, lakanoiden pesulla…No, mutta nyt tuli ainakin opittua loman tärkeys kantapään kautta 😉 

Oloni alkoi pikkuhiljaa kohentua. Jossain kohdin tajusin, että kannattaa ehkä hoitaa koko Siniäkin ja siinä kohdin huomasin energiakenttäni olevankin ihan vinksallaan. Oikealla puolella ei ollut “ketään kotona”. Ilmankos oireita oli sillä puolella. Monesti onnettomuudet, kaatumiset yms loukkaantumiset saavat energiakentän vinksalleen. Piti siis keskittyä senkin korjaamiseen.

 

Viikon verran vointi meni mielestäni eteenpäin ja takaraivon jomotus ja paine vähenivät ja muutenkin niska alkoi tuntua hieman paremmalta. Enää ei tuntunut siltä kuin olisi tarvinnut tukikaulusta jaksaakseen pitää niskaa pystyssä. Kuulohermo ei myöskään vetänyt niin ärhäkästi energiaa ja siellä ollut “möykky” energioissa tuntui pienemmältä. Huimausta oli kuitenkin edelleen ja suurin ongelma oli kasvojen ja oikean käden puutuminen. Pelkkä hiusten pesu oli liikaa. Kasvot ja käsi alkoivat puutua. Oireet olivat siis osin kasvaimesta ja osin niskasta, mutta välillä oli vaikea erottaa mikä on mistäkin.

Tilanteeni mietitytti minua hiukan, mutta päävireeni oli edelleen positiivinen. Jonkun mielestä olin ehkä liiankin positiivinen, hieman epärealistinenkin. Koin, että minun on nyt höyrypään lailla oltava sitä mieltä, että kasvain pienenee, jotta se todella voisi tapahtua.  Välillä oli kuitenkin hetkiä, jolloin mietin, että jääkö tästä jotain pysyviä ongelmia ja miten hoidan enää asiakkaita. Silloin taas piti keskittyä tähän päivään. Ei kannata murehtia mitään mikä on joskus tulevaisuudessa, kun oletettavia vaihtoehtoja on taatusti useita. Lopulta voi käydä niin ettei niistä toteudu yksikään vaan jokin vaihtoehto mitä ei ole osannut aavistaakaan. Energian ja ajan tuhlausta siis moinen.

        

      

 

Neurokirurgin aika tuli ja menimme vastaaanotolle mieheni kanssa molemmat. Hän näytti meille tarkemmin magneettikuvia ja kieltämättä kolmen sentin kasvain takaraivolla näytti aika hurjalta. Kuvien mukaan kasvain oli niin suuri, ettei ollut vaihtoehtona muu kuin leikkaus  ja se luokiteltiin vielä kiireelliseksi. Mahdollinen leikkausaika olisi noin kolmen viikon päästä. Akustikusneurinooma on sen verran harvinainen ja suht suurikin leikkaus eri asiantuntijoineen, että lääritiimi sopii vuodeksi eteenpäin mahdolliset leikkausajat. Niitä on Tyksissä noin kerran kuussa. Omani olisi siis kesäkuun alussa. Sitä ennen pitäisi ottaa tukku erilaisia testejä ja vielä erikseen pään magneettikuva. Nythän oli kuvattu varsinaisesti vain niskaa kaatumisen takia.

Neurokirurgi kävi myös läpi mahdolliset riskit. Heti ensitöikseen hän selitti, että kuuloa tuskin pystytään pelastamaan. Se ei kuulostanut pahalta. Yhdellä kuulevalla korvalla varmasti selviän arjesta. Toinen yleinen vaiva on kasvohermon halvaus ja osalla se jää valitettavasti pysyväksi. Siinä on tietysti ikävää kosmeettinen haitta, mutta suuremmaksi ongelmaksi muodostuisi se, ettei silmäluomea saa kiinni ja silmä kuivuu. Muita ongelmia saattaisi tulla huimauksen ja päänsäryn kanssa. Ja, kun kerran minulla jo oli kömpelyyttä oikean käden kanssa, kasvaimen takia, niin kukaan ei tietysti osaa sanoa jääkö siitä pysyviä vaurioita. Lääkärikäynneissä on se huono puoli, että ne saavat hetkeksi mielialan alas faktoillaan ja kuvillaan, mutta tokihan todellinen tilanne ja riskit on käytävä läpi ettei tule suuria yllätyksiä. Keskityin siis käsillä olevaan  hetkeen, jossa oloni oli kuitenkin suht hyvä 🙂 

Akustikusneurinooma, Pieni henkilökohtainen maanjäristys

4.5.2018 astuin melko reippain mielin lääkärin huoneeseen. Olin valmistautunut kysymykseen voinnistani ja kertoisin voinnin olevan astetta parempi, kun alkuviikosta. Huimaus oli hieman vähentynyt, niska liikkui paremmin ja takaraivon kummalliset jomotukset olivat hieman lieventyneet. Lääkäri ei kysynyt vointiani, vaan meni heti asiaan. “Hyvä, kun tuli magneettikuvat otettua”, hän totesi. Tiesin siinä kohtaa, että niistä siis löytyi jotain. Luultavimmin niskan retkahdusvamma ajattelin. Ei, ei ollut se. Lääkäri aloitti nikamien madaltumista. Pieniä madaltumia eri nikamissa ja yhdessä isompi. Ei kuitenkaan pahasti paina hermoja, joten jumppa riittänee toipumiseen. Tämä olisi riittänyt minulle, mutta lääkäri jatkoi. “Sitten se toinen löydös”. “Siis mikä löydös?!?!!”, ihmettelin.

“Oikealla takakuopassa on soikea noin 3cm kokoinen ekspansio, joka painaa ponsia ja pikkuaivoja”. En ymmärtänyt kuin sanan pikkuaivot. Eikä kuulostanut todellakaan hyvältä, että jokin painaa niitä. Lääkäri alkoi tarkentaa. Laajenema on todennäköisesti kuulohermon kasvain, Akustikusneurinooma, joka painaa aivosiltaa, pikkuaivoja ja hermoja. KASVAIN?

Miten löydös voi olla kasvain? Olin kaatunut noin kuukautta aiemmin omalla pihallani viimeiseen pieneen jäälaikkuun. Sen jälkeen aloin pikkuhiljaa oireilla. Tuli huimausta, niskaa sekä takaraivoa särki ja niissä tuntui erikoista jäykkyyttä tai painetta. Muutaman kerran aiemminkin oli ollut huimausta, mutta se oli itsekseen poistunut ja oletin sen johtuvat kireistä niskan lihaksista. Nytkin luulin oireiden johtuvan tuosta kaatumisen aiheuttamasta niskan venähdyksestä tai nytkähdyksestä. Päätäni en ollut lyönyt, joten en pelännyt mitään suurempaa aivoihin kohdistuvaa vammaa. Koitin ensin kotikonstein pärjätä huimauksen kanssa. Mies on hieroja ja hän koitti saada lihakset mahdollisimman hyvään kuntoon. Ne eivät kuitenkaan tuntuneet reagoivan hierontaan juuri mitenkään. 

Itse koitin samaan aikaan energiahoidolla parantaa energian virtausta niska-hartiaseudulla ja muutenkin. Energia pyrki hakeutumaan myös korvaan ja mietin olisiko minulla sittenkin tasapainoelimessä jokin tulehdus, joka aiheuttaa hiumauksen. Näihin aikoihin kasvojen oikealle puolelle tuli kummia tuntemuksia, kuin hammaslääkärin puudutuksen jälkimaininkeja. Kokeilin energialla hoitaa erikseen määrättyjä hermoja ja kasvohermon energian kulussakin tuntui olevan ongelmia. 

Tässäkään kohden ei todellakaan tullut mieleen, että siellä missään olisi kasvain. Oletin vain hermojen olevan kertakaikkiaan niin jumissa tai vaurioituneen, että fiksaamiseen menee aikaa. Oloni koheni hieman, mutta ajattelin vielä varata traumatologilta ajan. Jos niska on sittenkin retkahtanut kaatuessa. Oikea käteni oli meinaan välillä kummallisen kömpelö. Sen huomasin vain hetkittäin, mutta oikeakätisenä aistin sen herkästi.

Yleensä olen hyvinkin tietoinen ympäristön tapahtumista ja haluan näyttää suht hyvältä kulkiessani “ihmisten ilmoilla”. Magneettikuvien tulosten kuuntelun jälkeen poistuessani lääkärinhuoneesta en välittänyt tippaakaan miltä näytin. Silmät olivat itkemisestä punaiset ja meikit valuneet. Istahdin oven ulkopuolella olevalle tuolille. Laitoin ensimmäisiä viestejä perheelle sekä muille lähimmäisille ja osa olikin jo kysellyt miten meni. Sain koottua itseän vähän, jotta pääsin kassalle maksamaan käynnin. Autolla ajo vaati aikamoisia ponnisteluja, enkä löytänyt heti oikeaa reittiä. Olisi hienoa, jos lääkärikeskuksessa olisi isompien uutisten jälkeen joku joka juttelisi hetken ja tarkistaisi ajokunnon. Näin jälkeenpäin ajateltuna itse en ehkä ollut ajokuntoinen, vaikka lähimmäisille puhelimessa niin väitinkin.

Päivän mittaan sain vastata useisiin puheluihin ja viesteihin, olinhan mennyt ilmoittamaan magneettikuvastani Facebookissa. Kaikki siis tiesivät minun olleeni kuvissa. “Miten meni?”, “Toivottavasti tuli hyviä uutisia”, “Joko vastaus tuli?”, “Löytyikö mitään?”… Illalla alkoi tulla jo ähky enkä jaksanut vastata kaikkiin puheluihin. Kaikki olivat kyllä kovin ystävällisiä, tarjosivat apua tai keskustelutukea, mutta itse en vaan jaksanut vatvoa asiaa sadatta kertaa. Päässäni on KASVAIN ja piste. Tällä hetkellä ei tiedä mitään jatkosta enkä jaksa yhtään arvuutella hoitovaihtoehtoja tai muutenkaan mitään tulevaisuudestani. Traumatologi ei ollut alan asiantuntija ja kertoi ettei hän osannut sanoa tarkemmin hoidoista eikä leikkauksesta. Kuulohermon kasvain on kuitenkin sen verran harvinainen, ettei lääkäri välttämättä törmää sellaiseen koko työssäoloaikana. Traumatologi suositteli ajan varaamista neurokirurgille, jonka kanssa voisin pohtia mitä kasvaimelle tehdään. Valitettavasti ensimmäinen vapaa aika oli kahden viikon päästä, joten se aika menisi vielä epätietoisuudessa. Lääkäri kielsi myös googlettamasta aiheeseen liittyvää materiaalia. Luin vain ihan pienen pätkän kuulohermoon kasvaimeen sairastuneen naisen tarinaa. Hän tarvitsi leikkauksen jälkeen aluksi apua kaikessa ja lopulta hänestä tuli työkyvytön. Ei siis enempää googlea!

Muutama tunti alkushokin jälkeen pidin itseni kanssa palaverin. Jos olen kerran oman elämäni ”pomo”, niin päätän siis miten ja millä mielellä mennään eteenpäin. Pidän itseäni positiivisena ihmisenä, joten miksi sen pitäisi muuttua. En anna kasvaimen määräillä minua. Tästä selvitään! Toivotavasti vielä ilman leikkaustakin.

Päätin laittaa kaiken energiani vointini kohentamiseen ja kasvaimen kutistamiseen. Mies ja lapset olivat myös positiivisella asenteella. Tämä olisi vain hetken takaisku ja kohta elämä normalisoituu. Otin yhteyttä pariin energiahoitajaan ja sovimme tekevämme yhteistyötä tämän asian kanssa. Molemmat lähettäsivät minulle energiaa kuurin verran ja itse koittaisin joka päivä hoitaa itseäni. Olin kuin 90-luvun TV sarjan gladiaattori tai jenkkifutis pelaaja, joka on nyt asemissa ja tähtäimenä vain yksi asia. TOUCHDOWN!